Hankkeen lähtökohtia ovat alla olevat 4 kohtaa:

1) Vapaaehtoisten rekrytointia on vaikeuttanut kulttuurinen murros, erityisesti ihmisten yksilöllisten valintojen ja elämäntapojen korostuminen. Pitkäkestoinen sitoutuminen urheiluseurojen toimintaan on entistä harvinaisempaa. Talkootyö on muuttumassa ja muuttunut projektiluontoiseksi. Urheiluseuralta vaaditaan entistä parempaa organisointia, jotta ihmisiä saadaan osallistumaan erilaisiin talkooprojekteihin. Varteenotettava ratkaisu on palkata operatiivista henkilöstöä, joka voi keskittyä seuran eri tehtävien organisointiin. Kysymys ei ole vapaaehtoistyön korvaamisesta palkkatyöllä, vaan vapaaehtoistyön systemaattisesta kehittämisestä.

2) Urheilun pyyteettömät tukijat ovat entistä harvemmassa. Yritykset odottavat panostuksilleen parempaa vastinetta, sillä näkyvyyden tarjoaminen ei enää riitä. Urheiluseurojen syvällisempi hyödyntäminen yritysten markkinoinnissa liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksien muuttaminen toimiviksi käytännöiksi ei onnistu nykyisellä osaamispohjalla. Osaaminen on puutteellista sekä urheiluseuroissa että yrityksissä.

3) Urheilun yhteiskunnallista tehtävää eikä median kautta saavutettavaa suuren yleisön kiinnostusta voi tulevaisuudessa rakentaa yksinomaan vapaaehtoistyön varaan. Urheiluseuroilta edellytetään aiempaa ammattitaitoisempaa toimintaa. Toiminnan ammattimaistamisessa on huomioitava kuitenkin kaupallisuuden mukana tulevat riskit (esim. otteluiden manipulointi, korruptio jne…). Urheiluseurojen toiminnan ammattimaistaminen onkin tehtävä tavalla, joka ei koidu vaaraksi urheilun yhteiskunnalliselle legitimiteetille.

4) Urheiluseuroilla on merkittävä rooli kunnan viihtyisyyden luomisessa. Urheiluseurat luovat kunnan mainetta, joka muuttaa elinvoiman vetovoimaksi. Urheiluseurat ovat vuorovaikutuksissa harjoitusten ja tapahtumien kautta toisten kuntien seurojen kanssa. Tapahtumissa seurojen jäsenet, silminnäkijät, kertovat tarinoita omasta kunnastaan ja sen toiminnasta. Kertomukset ovat arvokkaita, sillä uskomme mieluummin niihin kuin ostettuun mainontaan. Paikkakuntaansa uskovat kuntalaiset ovat oman kuntansa suurlähettiläitä. Elleivät kuntalaiset usko omaan paikkakuntaansa, eivät sitä muutkaan tee. Kunnan sisäinen maine – paikan henki – on ratkaisevaa kunnan menestyksen kannalta. Tämän vuoksi urheiluseurojen kehittäminen ja kehittyminen on koko kuntayhteisön etu.

Vaikka haasteet kohdistuvat ensisijaisesti urheiluseuroihin, kysymys on tekijöistä, jotka heijastuvat laajalti niihin yhteisöihin, joissa urheiluseurat toimivat. Jos urheiluseurat menettävät toimintaedellytyksiään, seuraukset näkyvät paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden heikkenemisenä.

Urheiluseurat eivät kuitenkaan ole aseettomia. Monilla urheiluseuroilla on pitkä historia ja kiinnekohta vähintään omilla paikkakunnillaan yli sukupolvien. Urheiluseurat ovat keskeisiä toimijoita alueellisen sosiaalisen pääoman rakentumisessa, mikä antaa niille mahdollisuuksia kuntayhteisöjen elinvoimaa parantavien palvelujen kehittämiseen. Merkittävin mahdollisuus liittyy kunnille ja valtiolle ammatillistettuun yhteisötyöhön, johon kohdistuu huomattavia taloudellisia säästöpaineita. Julkinen rahoitus ei tulevaisuudessa riittäne kattamaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja alueellisen hyvinvoinnin edistämisessä urheiluseuroilta toivotaan, odotetaan ja edellytetään uudenlaisia esiintuloja.