Unihygienialla voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja

Vuorotyötä tekevien terveyttä voidaan edistää lisäämällä tietoutta tekijöistä, jotka vaikuttavat nukahtamiseen ja unenlaatuun. Hanna Tupamäki laati ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyönä oppaan, joka antaa vinkkejä unihygienian hyödyntämiseen yövuoroja tekeville.

– Kun vuorotyön terveyshaittojen mekanismien ja niihin vaikuttamisen ymmärrys lisääntyy, tämä voi tukea terveydelle edullisempien valintojen tekemistä, sanoo Hanna Tupamäki, terveyden edistämisen koulutuksesta valmistuva Master School -opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta.

Hanna Tupamäki teki ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönsä yövuoroja sisältävää vuorotyötä tekevien hoitajien terveyden edistämisestä unihygienian keinoin. Unihygienialla eli unenhuollolla tarkoitetaan henkilöön itseensä tai ympäristöön liittyviä käytänteitä, jotka edistävät hyvää ja laadukasta unta.

Tupamäki kartoitti työssään hoitajien näkemyksiä ja kokemuksia unihygieniasta, heidän tiedollisia tarpeitaan siihen liittyen sekä toiveitaan tiedon saamisen tavoista.

Tulosten mukaan vuorotyöhön sopivat unihygieniakäytänteet eivät ole yleistä tietoa hoitajien keskuudessa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas unihygienian hyödyntämiseen yövuoroja sisältävää vuorotyötä tehdessä. Opas julkaistaan verkossa joulukuun aikana, ja on vapaasti kaikkien käytettävissä.

– Unihygieniaohjeistus voidaan ottaa ergonomisen työvuorosuunnittelun osaksi tukemaan vuorotyötä tekevien hoitajien palautumista. Oppaasta voi hyötyä jokainen, joka kaipaa tietoa vuorokausirytmien muodostumisesta ja niiden tukemisesta. Haitallisia terveysvaikutuksia voi tulla kenelle tahansa, joka elää oman normaalin vuorokausirytminsä vastaisesti, Hanna Tupamäki muistuttaa.

Tietoa ja käytännön neuvoja

Opas sisältää tietoa muun muassa univajeen seurauksista, elimistön rytmittymisestä, yövuoroja sisältävän vuorotyön terveyshaitoista sekä erityisesti keinoista pienentää riskejä omilla toimillaan. Oppaassa on myös käytännön ohjeita siihen, miten unihygieniakäytännöt sopivat mihinkin vaiheeseen vuorokausirytmiä.

Ruumiinlämmön luonnollisesti laskiessa ja levolle valmistautuessa hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi kevyt liikunta, hiilihydraatti- ja kuitupitoinen iltapala, lämmin suihku, viileä makuuhuone ja ajatusten keskittäminen hengitykseen.

Vastaavasti kehon lämpötilan ja vireystilan nostamiseen opas suosittaa kirkasta valoa mahdollisimman pian heräämisen jälkeen ja 1–3 minuutin kylmää suihkua. Kofeiini on suositeltavaa nauttia vasta noin 1,5–2 tuntia heräämisen jälkeen, jotta keho saa käynnistyä luonnollisesti.

Oppaasta löytyy myös tarkistuslista, jonka perusteella voi arvioida, onko itselle kehittymässä uni-valve-rytmin häiriö.

Hanna Tupamäki on yksi TALK – sote-alan ratkaisut 2024 -webinaarin puhujista. Turun AMK:n Master Schoolin maksuton TALK-webinaari kokoaa sosiaali- ja terveysalan toimijat ajankohtaisten puheenaiheiden pariin tiistaina 3.12. iltapäivällä.

– Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille ammattilaisille. Opiskelijat tekevät kehittämistöitä alueen työelämän tarpeisiin, kertoo toinen webinaarin ohjaavista opettajista, Salla Grommi Turun AMK:sta.

Lisätiedot

Hanna Tupamäki, fysioterapeutti, terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, Turun AMK, p. 0408457280

Lisätiedot webinaarista