Turun ammattikorkeakoulun projekti Sustainable Material Management Maturity Model (S4M) on saanut Business Finlandin co-innovation tutkimusrahoituksen osana Meyer Turun NecOLEAP veturihankeohjelmaa.
Julkaistu:
Muokattu:
Tutkimushanke auttaa edistämään telakan tavoitteita, joiden keskiössä on hiilijalanjäljen pienentäminen digitalisaation keinoin ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä Meyer Turun verkostossa, että Suomen meriklusterissa. S4M-projektin tavoitteet liittyvät tiiviisti NEcOLEAPin pääteemaan: laivanrakennuksen tulevaisuuden ajureihin.
Kaksivuotisen S4M-projektin tutkimusrahoitus on 2,4 miljoonaa euroa, ja koko hankkeen budjetti on noin 6 miljoonaa euroa.
– Turun AMK:sta projektiin osallistuu neljä tutkimusryhmää, johtamisen, kestävän kehityksen, ICT teknologian ja logistiikan aloilta. Tutkimusrahoituksella on erittäin suuri merkitys Turun AMK:n tutkijatohtoreille ja projektissa työskenteleville tohtoriopiskelijoille, toteaa hankkeen vetäjä, yliopettaja TkT Heli Aramo-Immonen.
Kansainvälinen yhteistyö ja edistyksellinen kypsyysmalli
S4M on kansainvälinen tutkimusprojekti, johon osallistuu seitsemän eurooppalaista yliopistoa sekä kuusi suomalaista kansainvälistä yritystä. Hankkeessa kehitetään S4M-kypsyysmallia, jota käytetään analysoimaan materiaalinhallinnan kestävyyttä ja liiketoiminnan kilpailukykyä laivanrakennusverkostossa, joka on osa laajempaa laivanrakennusekosysteemiä. Tavoitteena on tunnistaa parannusalueita koko alihankintaverkostossa, sillä menestyksekkäät parannukset vaativat yritysten pitkäaikaista sitoutumista verkoston toimintaan.
Kypsyysmallilla arvioidaan ja visualisoidaan yritysverkoston kestävän kehityksen mukaisia materiaalitoimintoja ja asemoitumista markkinoilla. S4M avulla tunnistetaan yrityskohtaisia kehitysaskeleita, jotka ovat edellytys mm. verkoston onnistuneelle vastuullisuusraportoinnille ensi vuonna voimaantulevien EU raportointivelvoitteiden mukaisesti. Mallin kehittäminen vaatii kattavaa ymmärrystä verkoston toimijoista ja niiden kyvyistä, kuten teknologisista ratkaisuista, osaamisesta ja materiaalihallinnan prosesseista.
Monipuoliset tapaustutkimukset ja digitaaliset ratkaisut kehityksen keskiössä
S4M-projektin tulokset tulevat parantamaan koko toimitusverkoston ympäristö- ja kustannustehokkuutta. Tutkimusprojektin aikana analysoidaan yritysten toimintaa eri alihankintaketjujen tasoilla. Keinoina ovat reaaliaikaisten materiaalivirtojen seuranta, logististen prosessien optimointi ja materiaalihävikin vähentäminen. Yrityksissä keskitytään eri tavoin muun muassa materiaalinhallintaan, digitalisaatioon ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. S4M-projektin avulla kehitetään räätälöityjä digitaalisia ratkaisuja kestävän materiaalinhallinnan edistämiseksi.
Kestävän kehityksen ja yhteisöllisen vaikuttavuuden malli
Tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen S4M-projektissa sovelletaan yhteisöllisen vaikuttavuuden (Collective Impact, CI) mallia. Tämä mahdollistaa tiedon leviämisen verkoston eri toimijoille ja tukee GHG Scope 3 -raportointivaatimusten täyttymistä. Tulevaisuudessa S4M-kypsyysmallia on tarkoitus skaalata laajemmin laivanrakennusekosysteemiin CI-mallin avulla.
Lisätietoja:
Artikkeli on julkaistu aiemmalla turkuamk.fi-sivustollamme 31.10.2024.
Lue seuraavaksi
-
Ilmiö
Ruovikot – riesa vai rikkaus?
Merenlahtia, järvenrantoja ja ojia kansoittava järviruoko on kosmopoliitti kasvi, joka on koettu monin paikoin riesaksi, mutta se on myös monipuolinen hyötykasvi. Turun AMK:ssa on tutkittu järviruo´on hyötykäyttöä 2000-luvun…
-
Case
Turun AMK:n Coastrider-tutkimus tuottaa entistä tarkempaa tietoa rannikkovesien tilasta
Itämeren tilan parantaminen edellyttää tietoa meren tilasta ja vaikuttavasti kohdennettuja vesiensuojelutoimia. Turun ammattikorkeakoulun Coastrider-tutkimusvene tuottaa entistä tarkempaa kuvaa rannikkovesien tilasta. Julkaistu: Muokattu: Coastrider-toimintamalli perustuu rannikkoalueiden ajallisesti ja alueellisesti…
-
Ilmiö
Markku Ikonen tietää vinkit taloudelliseen ajoon
Turun AMK:n lehtori Markku Ikonen toivoo, että autoilun ympäristöystävällisyydessä satsattaisiin muuhunkin kuin vain sähköön. Sähköntuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat unohtuvan julkisesta keskustelusta tyystin. Julkaistu: Muokattu: Teksti: Mari Loikkanen, kuvat:…