Miten korkeakouluissa on otettu huomioon Turun kansainvälistyminen? Miten korkeakoulut voivat edistää monikielisten turkulaisten hakeutumista korkeakoulutukseen? Turun AMK:n Talk Round Table kokosi asiantuntijat saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuja.
Julkaistu:
Muokattu:
Turun ammattikorkeakoulun palvelujohtaja Sami Savolainen kutsui niin kaupungin, Turun yliopiston kuin toisen asteen edustajia keskustelemaan aiheesta asiantuntijoiden pyöreän pöydän äärelle, Talk Round Tableen.
– Talk Round Table on uudenlainen avaus Turun AMK:lta. Kutsuvierastilaisuuksissa pyrimme edistämään yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta, jossa monimutkaisiakin aiheita lähestytään asiantuntijapositioista. Tavoitteena on tunnistaa muutamia konkreettisia kehityskohteita tai toimenpiteitä, joita voisimme lähteä edistämään, kuvailee Savolainen.
Turun kaupungin väestö kasvaa erityisesti maahanmuuton ansiosta
Kasvua selittää muun muassa muuttoliike, jossa korkeakouluilla on tärkeä rooli. Korkeakoulut vetävät puoleensa uusia asukkaita, kuten muissakin suurissa suomalaisissa kaupungeissa.
Huomionarvoista kasvussa on myös lisääntynyt työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto. Turkulaisista 16,7 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nettomaahanmuutto Turkuun oli viime vuonna + 2 893 henkilöä.
Kaupunki kansainvälistyy, mutta kansainvälistyvätkö korkeakoulut?
Keskustelijoina tilaisuudessa olivat Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro, Osaamisen kärkihankkeen hankejohtaja Anna Kivinen, Turun yliopiston SIMHE-palveluiden ja Vaikuttavuus -yksikön suunnittelija Heli Kemppari sekä Turun ammatti-instituutin opinto-ohjaaja ja opinto-ohjaajien tiiminvetäjä Sari Barck. Turun AMK:lta kuultiin koulutuksen vararehtori Juha Kontiota ja lehtori Tiina Hirardia.
Strategiajohtaja Timo Aro on tunnettu alue-, kaupunki- ja väestökehitykseen liittyvistä analyyseistaan. Keskustelu avattiin hänen johdollaan pureutumalla Turun väestönkasvun lukuihin.
On tärkeää muistaa, että 34 400 monikielistä turkulaista ovat ratkaisu – eivät ongelma.
Timo Aro
Turun kaupungin strategiajohtaja
– Työmarkkinoiden kannalta on oleellista huomioida kansainvälisen muuttovoiton ikäryhmät. Muuttovoitossa painottuvat vahvasti 20–39-vuotiaat, jotka ovat työmarkkinoita ajatellen todella optimaalinen joukko.
Osaamisen kärkihankkeen hankejohtaja Anna Kivinen viritti omassa puheenvuorossaan keskustelua elinkeinoelämästä. Hän totesi, että huolimatta kaupungin ja koulutuksen välisestä kehittämisen tahtotilasta on aivan keskeistä saada elinkeinoelämän edustajat mukaan jakamaan visiota. Yritysten kyky ja halu rekrytoida monikielisiä ihmisiä on selvä integraatioon vaikuttava tekijä.
Työelämäyhteistyötä painotti myös Turun AMK:n koulutuksen vararehtori Juha Kontio. Turun AMK:ssa on myös tapahtunut selvää kehitystä kansainvälisyysluvuissa ja kasvutavoite on asetettu korkealle. Kontio totesi myös suoraan, että kasvutavoitteen ohella Turun AMK:lla on tekemistä etenkin kansainvälisen henkilöstön rekrytoimisessa. Heidän osuutensa (3,3 prosenttia henkilöstöstä) on verrattain pieni, kun sitä tarkastelee suhteessa kansainvälisten opiskelijoiden määrään.
Kasvu kiihtyy – kielikoulutus on avainasemassa
Turun ammatti-instituutin edustajalla Sari Barckilla oli muille keskustelijoille painava viesti. Sujuvaan oppijan polkuun tarvitaan lisää suomen kielen koulutusta. Jos Suomen korkeakoulutustasoa halutaan nostaa, se vaatii oppijoilta korkeakoulutuksen edellyttämää kielitaitoa.
– Turun ammatti-instituutin (TAI) opiskelijoista jo 28 % on monikielisiä. Osa heistä haluaa ensisijaisesti ammatillisen tutkinnon ja sen jälkeen suoraan työelämään. Mutta merkittävä osa haluaisi edetä korkeakoulutukseen ja etenkin ammattikorkeakouluun. Tarvitsemme yhdenmukaista ja selkokielistä infoa siitä, miten monikieliset toisen asteen osaajat voivat koulutuspolulla edetä.
Kielikoulutuksen avainasema nousi esiin myös Turun yliopiston edustajan Heli Kempparin puheenvuorossa. Kemppari esitteli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ratkovaa SIMHE-verkostoa. Tutkimustyön ohella SIMHE järjestää niin henkilökohtaista ohjausta, ryhmänohjausta kuin webinaareja. Palvelun kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina etenkin Varsinais-Suomessa. Työllistymisen kriittisiksi tekijöiksi Kemppari nosti niin ikään kielitaidon ja kulttuurisen sopeutumisen.
Turun AMK:n maahanmuuttajataustaisille ja monikielisille opiskelijoille suunnatun MOI-palvelun kehittäjä, lehtori Tina Hirard korosti niin ikään kielitaitoa ja yhteisöä. Turun AMK:ssa ollaan aloittamassa henkilöstön suomen kieltä vahvistavaa palvelua. Talk Round Tablessa heräsikin idea turkulaisten koulutusorganisaatioiden yhteisestä kielifoorumista, jossa opetusalan asiantuntijat voisivat vahvistaa kielitaitoaan yhdessä.
Kansainvälisempi Turku – Talk Round Table -keskustelun tärpit
- 34 400 monikielistä turkulaista ovat ratkaisu – eivät ongelma. On tärkeää huomioida erityisesti 20–39-vuotiaat, jotka ovat merkittävä joukko työmarkkinoiden kannalta.
- Yritysten kyky ja halu rekrytoida monikielisiä ihmisiä on selvä integraatioon vaikuttava tekijä. Korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä yritysten kanssa.
- Opiskelua korkeakouluissa ja työllistymistä edistää kielitaito. Suomen kielen koulutusta ja erilaisia tukipalveluita tarvitaan lisää.
Lisätiedot
Tutustu
Lue seuraavaksi
-
Uutinen
Kiertotalouden tulevaisuus muotoutuu Tiedepuistossa – ratkaisut syntyvät yhdessä
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki haluavat olla edelläkävijöitä kiertotalousratkaisuissa. Yhteinen Circular Tiedepuisto -hanke pyrkii tuottamaan tuoreita innovaatioita alueen parhaaksi erilaisten kokeiluiden avulla. Kehittämisideoille on nyt avattu uusi oppimisympäristö…
-
Uutinen
Turun AMK edistää kotoutumista koulutuksilla, palveluilla ja kehittämishankkeilla
Turun AMK:ssa satsataan maahanmuuttajien kotoutumiseen monin eri tavoin: esimerkiksi vahvistamalla suomen kielen osaamista ja tarjoamalla tulevaisuuden digipalveluja. Maahanmuuttajille räätälöidyt koulutukset ja palvelut auttavat pääsemään osaksi yhteisöä. Julkaistu: Muokattu:…
-
Uutinen
Turkulaiset korkeakoulut edistävät kestävää kehitystä yhdessä
Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia ovat perustaneet yhteisen kestävän kehityksen yhteistyöryhmän. Ryhmän tavoitteena on edistää erityisesti alueellista yhteistyötä kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvissä teemoissa. Korkeakoulujen…