Töissä meillä: Opettajan työssä pääsen toteuttamaan unelmiani

Afrisa Kapellan urapolku on kulkenut monien organisaatioiden ja järjestöjen kautta takaisin korkeakoulumaailmaan. Turun AMK:ssa fysioterapeutiksi ja sittemmin fysioterapian ja liikunnan opettajaksi opiskellut Kapella arvostaa opettajien työtä.

Afrisa Kapellan kasvuympäristö, erityisesti koulu, kasvatti liikunnalliseen elämäntapaan.

Teksti: Aino Alastalo
Kuvat: Antti Ala-Könni

Afrisa Kapellan ei tarvitse kauaa hakea syitä sille, miksi hän täydensi fysioterapeutin koulutustaan maisteriopinnoilla ja monilla erilaisilla, osaamistaan täydentävillä kokonaisuuksilla.

–Minulle on ollut itsestään selvää kehittää osaamistani. Olen todella kiinnostunut oppimaan lisää erityisesti ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Suomalaisen sairaanhoitajaäidin ja tansanialaisen hammasteknikkoisän perheessä kasvanut Afrisa kertoo saaneensa liikuntakipinän jo kotona. Lisäksi myös kasvuympäristö, ennen kaikkea koulu, on kasvattanut liikunnalliseen elämäntapaan.

Kasvot tärkeälle teemalle

”AMKkasvo” -teemaiseen haastatteluun Afrisa suostui heti. Näkyvyystyön taustalla ovat painavat syyt.

Kapella kertoo vierailustaan turkulaisessa alakoulussa, jossa maahanmuuttajataustaiset tytöt suuntasivat hänelle vilpittömän suoran ”ooksä oikeesti opettaja” -ihailunsa.

–Tytöt olivat niin liikuttavan vaikuttuneita siitä, että juuri minä, maahanmuuttajataustainen nainen, toimin korkeakoulussa lehtorina ja ohjaan työkseni opiskelijoita.

–Kaikilla pitää olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Lapset tarvitsevat esikuvia, itsensä näköisiä ihmisiä erilaisissa ammateissa, jotta he uskaltavat unelmoida, Kapella painottaa.

Stressipuhetta ja paljon positiivisia puolia

Afrisa tunnistaa opettajan työhön liitetyn stressipuheen, mutta haluaa tuoda esiin myös työn ainutlaatuisia, positiivisia puolia.

–Fakta on se, että ryhmäkoot ovat kasvaneet ja työmäärä sen mukana. Kun itse opiskelin fysioterapeutiksi, ryhmäkoot olivat huomattavasti pienempiä. Nyt aloittavia opiskelijoita on moninkertainen määrä, mutta opetusresurssia vähemmän, hän kertoo.

Toisaalta ammattikorkeakouluopettajan työn mielekkyys ja merkitys tasaa stressiä.

Liikkumattomuuden miljardikustannukset ja muuta pientä kehitettävää

hmisen terveys on monimutkainen kokonaisuus. Opetus- ja ohjaustyön oikein kohdentaminen, sen kaikkein tärkeimmän pedagogisen fokuksen löytäminen, vaatii raudanlujaa asiantuntijuutta.

Katse tarkentuu nykyään ympäristöön, jossa ihminen liikkuu – tai on yhä enenevissä määrin liikkumatta.

Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeessa asiantuntijana toiminut Afrisa onkin viime aikoina perehtynyt myös luontolähtöisiin menetelmiin.

Unelmakurssinsa hän sijoittaisi saaristomiljööseen, jossa opiskelijat saisivat keskittyä aitoihin kohtaamisiin, tiimeistä työskentelyyn ja käytännön tekemiseen.

Oppimisympäristö saaristossa edistäisi myös opiskelijoiden hyvinvointia ja työnimua.

Opiskeltava teemakin olisi valmiina. Saarella keskityttäisiin lasten ja nuorten toimijuuden ja osallisuuden edistämiseen liikunnallisin luontomenetelmin.

–Olisimme luonnossa leirikoulutyyppisessä ympäristössä, opiskelijat opiskelisivat tiimeissä teoriaa ja tekisimme käytännön simulaatioita ja harjoituksia, Afrisa visioi.

– Leirikoulun päätteeksi paikalle saapuisi bussillisen vähän liikkuvia lapsia ja nuoria, mahdollisesti myös perheitä, jolloin opiskelijat saisivat viedä opitut asiat käytäntöön. Tällainen koulutus vahvistaisi kaikkien hyvinvointia.

Artikkeli on julkaistu 22.9.2023 aiemmalla turkuamk.fi-sivustollamme.