Tekoäly halutaan hoitajien avuksi vähentämään työn kuormitusta

PROFIT-hanke tutkii, miten tekoälyllä voitaisiin tukea hoitajien työtä. Hankkeessa kehitettävää teknologiaa tullaan testaamaan Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelijoilla.

Merkittävä osa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpäivästä kuluu erilaisiin digitaalisiin tehtäviin, kuten potilaskirjauksiin, potilastietoihin tutustumiseen, ohjeistuksiin perehtymiseen ja niiden antamiseen. Näihin tehtäviin kuluvaa aikaa halutaan vähentää kehittämällä entistä parempia teknologia ratkaisuja, jotta hoitajien työaikaa vapautuisi ihmisten kohtaamiseen. Samalla hoitajien kuormitus pienentyisi.

Kansainvälisessä PROFIT-hankkeessa tavoitellaan hoitajien työkuorman vähentämistä hyödyntämällä tekoälyä. Turun AMK on hankkeessa keskeisessä roolissa sairaanhoitajien työtä helpottavan teknologian kehittämisessä niin tutkimuksellisesti kuin käytännön palautteen antajana.

Turun AMK kehittää hankkeelle hoitotyön teknologian hyväksymismallia. Hyväksymismallia käytetään selittämään, miksi sairaanhoitajat hyväksyvät tai eivät hyväksy jonkin teknologian käyttöä hoitotyössä.

− Sairaanhoitajakeskeisyys on hankkeen ydintä. Kehitettyä teknologiaa tuodaan Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelijoiden testattavaksi. Näin opimme, miten kehitystyö pitää tehdä, jotta käyttäjät hyväksyvät uuden teknologian eivätkä koe sitä uhaksi tai käytettävyydeltään kömpelöksi, kertoo Turun AMK:n lehtori Paula Savolainen.

Ennen kuin teknologiaa voidaan konkreettisesti tuoda testattavaksi erilaisiin opetustilanteisiin, on tehtävä paljon suunnittelu- ja valmistelutyötä liittyen muun muassa lupiin ja tutkimusetiikkaan.

Koska teknologiaa kehitetään jatkuvasti hankkeen aikana, opiskelijoiden testattavaksi tulee erilaisissa kehitysvaiheissa olevaa teknologiaa. Ensimmäinen, tekoälyavusteisen osan riisuttu versio, pyritään saamaan testattavaksi kevään 2025 aikana.

− Testaaminen antaa yrityksille arvokasta palautetta teknologian toimivuudesta ja samalla sairaanhoitajaopiskelijat saavat ensimmäisen kosketuksensa teknologiaan, joka jossain muodossa tulee olemaan osa heidän tulevaa työelämäänsä, Savolainen kertoo.

Suomesta hankkeessa ovat mukana Turun AMK:n lisäksi VTT, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet, MediConsult, Oiva Health ja Solita. Hanketta rahoittaa Business Finlandin Health 360 Finland -ohjelma.

PROFIT-hanke on Turun AMK:n ensimmäinen ITEA-projekti. ITEA on eurooppalainen ohjelmistoinnovaatioita ja digitaalista siirtymää edistävä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, jonka pyrkimyksenä on edistää konkreettisten liiketoimintasovellusten syntyä.

Hoitajan työaikaa voisi säästyä yli 30 prosenttia

VTT:n erikoistutkija Jouni Kaartisen mukaan tekoäly voisi esimerkiksi tuoda kulloinkin oleelliset potilastiedot automaattisesti ammattilaisen saataville havainnollisesti joko graafisen tai puhekäyttöliittymän kautta. Tekoäly voisi olla myös erinomainen apuri potilaiden ohjeistamisessa niin palveluihin hakeuduttaessa, sairaalassa ollessa kuin sairaalajakson päättymisen jälkeenkin. Tämä voisi edistää oikean palvelun piiriin pääsemistä, vähentää uusintakäyntejä ja parantaa hoidon seurantaa.

− Esimerkiksi saksalaisyritys TLGG on arvioinut, että oikein hyödynnettynä tekoäly voisi säästää yli 30 prosenttia hoitajien aikaa, jonka he voisivat käyttää arvokkaampaan asiaan – asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön, Kaartinen sanoo.

Kaartinen kertoo, että terveydenhuollon tekoälyratkaisujen kehittämistä on vaikeuttanut merkittävästi tarpeellisen datan saatavuus. Terveydenhuollossa on käytössä niin paljon ammattisanastoa, että aidosti hyödyllinen keskusteleva tekoäly olisi välttämätöntä kouluttaa kattavilla aineistoilla: autenttisilla anonymisoiduilla puheaineistoilla, potilastiedoilla ja muulla terveysalan dokumentaatiolla.

− Terveystiedot ovat Suomessa olleet jo pitkään digitaalisia. Näiden aineistojen saaminen tietoturvallisesti tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön loisi Suomelle etulyöntiaseman, mutta se on ollut lakiteknisesti haastavaa. Anonymisoidut ja suostumukseen perustuvat data-aineistot hyödyttäisivät lopulta kaikkia osapuolia, Kaartinen sanoo.

Hankkeen alkuvaiheessa tekoälyratkaisujen kouluttamiseen on tarkoitus käyttää sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoitustehtävien aineistoja ja erilaista simuloitua dataa.

Ratkaistavana on useita eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn hyödyntämisestä huolimatta päätöksenteko ja vastuu säilyvät ammattilaisilla. Tekoäly ei Kaartisen mukaan esimerkiksi voisi tehdä suoraan kirjauksia potilas- tai asiakastietoihin ilman ammattilaisen erillistä hyväksyntää. Sen sijaan tekoäly voisi tehdä kirjausehdotuksen, jonka ammattilainen voi joko hyväksyä sellaisenaan tai muokkauksien kera. Hankkeessa tutkitaan tekoälyavusteisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä ja eettisyyttä sekä hoitajien että asiakkaiden näkökulmista.

Lue VTT:n tiedote aiheesta