Tarkastuskäynti yllätti tutkijat: Itämerennorppa hyväksyi keinopesän ensimmäistä kertaa

Saimaannorpan tavoin pesinnässään huonoista jäätalvista kärsivä itämerennorppa hyväksyi keväällä 2023 ensimmäistä kertaa keinopesän Saaristomerellä ja synnytti sinne kuutin kevättalvella. Turun AMK:n tutkijat yllättänyt havainto tuo toivoa eteläisten norppakantojen selviytymiseen tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yleistyvät jäättömät talvet vaikeuttavat arktisiin olosuhteisiin sopeutuneen itämerennorpan elämää. Normaalisti merijäähän pesänsä kaivava itämerennorppa joutuu synnyttämään maalle, jolloin vastasyntyneet kuutit altistuvat niitä saalistaville pedoille ja sääolosuhteille.

Saaristomerellä elää vain noin 200-300 norppaa ja leutojen talvien myötä olosuhteet norppien elinalueilla ovat olleet käytännössä jäättömiä jo pitkään.

Vuoden 2022 marras-joulukuussa Saaristomerelle asennettiin yhteensä 13 keinopesää. Huhtikuussa 2023 tehty tarkastuskäynti yllätti tutkijat: yhdestä pesistä löytyi runsaasti vaaleaa kuuttikarvaa, ja riistakamerat olivat kuvanneet pesästä ja sen edustalta vastasyntyneen kuutin ja sitä imettävän emon. Norppaemo poikasineen vietti keinopesällä yli kuukauden ajan. Ensimmäinen havainto emosta pesän edustalla tehtiin 18.2.2023 ja kuutti kuvattiin pesästä ensimmäisen kerran 20.2. Viimeisen kerran kuutti tallentui riistakameran kuviin 26.3.

– Keinopesäkokeilun onnistuminen näin nopeasti oli todella positiivinen yllätys. Ennen tätä kevättä maalle syntyneistä kuuteista oli Saaristomereltä vain muutama havainto, joten meillä ei ollut käytännössä ollenkaan ennakkotietoa missä ja minkälaisiin ympäristöihin norpat synnyttävät jäättöminä talvina, kenttätutkimuksista vastaava Turun AMK:n asiantuntija Jussi Laaksonlaita toteaa.

Saimaalla on kehitetty apukinosten lisäksi jo pitkään kelluvia keinopesämalleja turvaamaan saimaannorpan lisääntymistä mahdollisten tulevaisuuden jäättömien talvien varalle. Käynnissä olevassa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa Saimaalla saavutettuja onnistumisia sovelletaan Saaristomeren olosuhteisiin.

Nyt on todistettu, että myös itämerennorppa hyväksyy pesintäänsä keinotekoisen rakenteen.

Turun ammattikorkeakoulussa kehitettyjä keinopesäprototyyppejä on maastoon sijoitettuna kahta erilaista mallia: vaneri- ja puurakenteisia katoksia ja muovisia laatikkomaisia pesiä. Ensimmäinen pesintä tapahtui näistä jälkimmäiseen. Saaristomerellä sääolosuhteet ja vedenkorkeuden vaihtelu ovat Saimaata rajumpia, ja merellä pesät ovat sijoitettu maalle lähelle rantaviivaa.

– Nyt on todistettu, että myös itämerennorppa hyväksyy pesintäänsä keinotekoisen rakenteen. Seuraavaksi pesiä jatkokehitetään kerätyn kokemuksen perusteella muun muassa paremman suojan antamiseksi pedoilta. Poikimisaikaisia havaintoja norpista ja maalle syntyneistä kuuteista tehtiin tänä keväänä myös muiden keinopesäpaikkojen välittömästä läheisyydestä. Keinopesätutkimuksen yhteydessä kertyy samalla arvokasta tietoa muun muassa poikimisen ajoittumisesta ja lajin lisääntymiselle tärkeistä alueista, Jussi Laaksonlaita kertoo.

– Tämä on todella huikea onnistuminen. Nyt meillä on käytettävissä mahdollinen konkreettinen suojelukeino itämerennorpan lisääntymismenestyksen parantamiseksi ja lajin suojelemiseksi eteläisellä Itämerellä, missä uhka lajin häviämiselle on suurin. Suurin osa talvista norppien elinalueilla Saaristomerellä ovat olleet käytännössä jäättömiä jo pitkään, kertoo Turun ammattikorkeakoulun meriympäristön tutkimus- ja suojeluhankkeita johtava erityisasiantuntija Olli Loisa.

Pesimärauhan säilyttämiseksi ja norpan suojelemiseksi keinopesien ja kuuttihavaintojen sijainteja ei anneta julkisuuteen. Keinopesien pilotointi Saaristomerellä on osa EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Viisivuotista hanketta koordinoi Metsähallitus, ja Saaristomerellä itämerennorppaan keskittyvän osan toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, WWF Suomi, Luonnonvarakeskus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.