Ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutus on tuonut mielen hyvinvoinnin ammattilaisille uutta tietotaitoa

Ikäihmisten yksinäisyys on lisääntynyt, ja osa ikäihmisistä on passivoitunut. Perheiden hyvinvointiin tarvitaan tukea. Muun muassa näitä haasteita ratkovat ammattilaiset tarvitsevat omaan työhönsä uusia välineitä, ja niitä he ovat ammentaneet ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutuksesta.

Katri Korvela ja Mikko Niemelä pitivät erityisesti ratkaisukeskeisen lyhytterapeutti koulutuksen käytännönläheisyydestä.

Teksti ja kuvat: Satu Haapala

Ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin 30 opintopisteen koulutus on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi sosiaali-, terveys-, opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka haluavat hyödyntää lyhytterapeuttisia ohjauksellisia menetelmiä työssään ja lisätä ammatillista osaamistaan.

Katri Korvela on projektikoordinaattori Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä, pohjakoulutukseltaan sosionomi. Korvela työskentelee ikäihmisten parissa yksinäisyyttä vähentävän ryhmätoimintamallin koordinaattorina.

– Kehitimme ja aloitimme ryhmätoiminnan korona-ajan rajoitusten jälkeen, kun huomasimme asiakaskuntamme passivoituneen. Monella oli myös mieli maassa. Ryhmätoiminnan jo ollessa käynnissä mietin, että monia osallistujilta nousseita huolia ja murheita voitaisiin lähestyä ratkaisukeskeisemmin, taustoittaa Korvela omaa hakeutumistaan koulutukseen.

Mikko Niemelä, myös pohjakoulutukseltaan sosionomi, on palvelujohtaja hyvinvointialan yritys Merikratoksella Varsinais-Suomessa. Turun ammattikorkeakoulu on tullut hänelle tutuksi vuosien varrella hyvänä yhteistyökumppanina eri yhteyksissä.

– Koulutuksen hyvin käytännönläheinen ja menetelmiin tukeutuva rakenne auttoi tarttumaan työhön aivan ensimmäisistä koulutuskuukausista alkaen. Yllätyin, että kohta kaksi vuotta on takana työskentelyä ja olemme valmistumassa lyhytterapeuteiksi!

Varmuutta ja työnkuvan laajentumista

Ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin koulutuskokonaisuus antaa valmiudet soveltaa integratiivisia ratkaisukeskeisiä ja toiminnallisia metodeja toipumislähtöisellä lyhytterapeuttisella otteella ihmissuhdetyössä. Koulutuksen käytyään opiskelija voi käyttää lyhytterapeutti-nimikettä, joka ei ole terveydenhuollon suojattu ammattinimike.

– Ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin työssä tärkeimmät taidot ovat empatia ja kuuntelutaito, voimavarakeskeinen lähestymistapa sekä tietoisuus omasta itsestä. Terapeutin on oltava tietoinen omista tunteistaan, asenteistaan ja reaktioistaan. Tämä auttaa terapeuttia pysymään avoimena ja välttämään omien ennakkoluulojen siirtämistä asiakkaalle, muistuttaa Outi Konsell.

Ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin työssä tärkeimmät taidot ovat empatia ja kuuntelutaito.

Terapeutin tulee olla empaattinen ja aidosti kiinnostunut asiakkaan kokemuksista. Kuuntelu on avainasemassa, jotta terapeutti voi ymmärtää asiakkaan tarpeita ja tunteita. Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytään voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, ei pelkästään ongelmiin. Lyhyterapeuttikoulutuksessa opiskelija oppii useita erilaisia toimintatapoja kohdata asiakas ratkaisukeskeisesti.

Katri Korvelalle koulutus on antanut varmuutta tuoda ratkaisukeskeisiä menetelmiä ryhmätoimintoihin.

– Lisäksi koulutus on mahdollistanut perustyöni laajentamisen ryhmätyöskentelystä yksilötyöskentelyyn tarpeen vaatiessa. Toiminnallisten menetelmien harjoittelu ja käyttäminen asiakkaitten kanssa on vahvistanut omaa ammatti-identiteettiäni, koska olen saanut valtavasti työkaluja työhöni. Eikä sovi unohtaa, että koulutus tukee myös opiskelijan omaa henkilökohtaista kasvua avartaen ja antaen uutta näkökulmaa elämäntilanteiden muutoksissa, Korvela muistuttaa.

Ymmärrys omista vahvuuksista mielen hyvinvoinnin ammattilaisena ja myös kehittämistarpeista ovat tarkentuneet Mikko Niemelälle koulutuksen aikana.

– Tärkeintä on ollut varmaankin itselle se, että pitkän koulutuksen aikana oma terapeutin ammatillinen identiteettini on saanut rakentua ja vahvistua pikkuhiljaa. Vuorovaikutteiset harjoitukset lähipäivissä, laaja sadan tunnin työharjoittelu terapia-asiakkuuksissa ja myös omien arvojen pohdinta opintojen edetessä ovat olleet koulutuksen parasta antia, Niemelä pohtii.

Työt ja opinnot tukevat toisiaan

Mikko Niemelää ilahduttavat myös upeat asiakkuudet, joiden parissa hän on saanut ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa toteuttaa.

– On ollut ilo havaita, että suhteellisen pitkä aiempi työkokemukseni hyvinvointialalta on tukenut opintoja varsin hyvin, ja opiskelu oli mielekästä nivoa osaksi arkityötä, hän kertoo.

Myös Katri Korvela on kokenut, että opinnot ja työ ovat sopineet hyvin yhteen.

– Koulutus on ollut helpohkoa istuttaa työn yhteyteen, ja opiskelumatkan aikana teorian käytäntöön vieminen on tukenut sekä työtä kuin myös työ opiskelua, Korvela toteaa.

Voimavaroja niin asiakkaille kuin työyhteisöille

Koska lyhytterapia ei ole välttämättä terveydenhuollon toimintaa, lyhytterapeuttien on tunnistettava omat ammatilliset rajansa ja osattava rajata se konteksti tai asiakasryhmä, jonka parissa työtä tekevät.

– Tämän vuoksi ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa määritellään aina selkeästi se fokus ja tavoite, jota kohti asiakkaiden kanssa työskennellään. Työote on selkeästi strukturoitu, ja siinä painotetaan tulevaisuusorientaatiota, asiakkaan voimavaroja ja toimijuutta, muistuttaa koulutuksen vastuukouluttaja, kouluttajapsykoterapeutti Anita Hedman HedCO Oy:stä.

Opiskelijat ovat harjoitelleet kahden vuoden aikana ratkaisukeskeistä lyhytterapiaprosessin ohjaamista sekä tutkineet ja reflektoineet monipuolisesti omaa toimintaansa lyhytterapeuttina.

– Opiskeluprosessi on ollut kollektiivinen ja yhteisöllinen matka, ja ryhmän psykologisesta turvallisuudesta on huolehdittu yhteisvastuullisesti, Hedman kertoo.

Lyhytterapeuttien on tunnistettava omat ammatilliset rajansa ja osattava rajata asiakasryhmä, jonka parissa työtä tekevät.

Katri Korvela kokee, että hänen työnsä yksinäisyyden ja ikäihmisten parissa hyötyy ehdottomasti lyhytterapiakoulutuksesta.

– Yksinäisten vertaisryhmien tavoitteena on auttaa ikäihmistä käsittelemään ja ymmärtämään yksinäisyyden tunnetta, ja myös saamaan voimavaroja elämäänsä jakamalla sekä kuulemalla muiden vertaisten elämäntarinaa. Koulutuksen tuoma tietotaito auttaa ehdottomasti tässä tehtävässä.

Korvela on jo tuonut toiminnalliset menetelmät käyttöön oman työyhteisönsä hyvinvoinnin vahvistamisessa. Menetelmien avulla työyhteisössä on saatu vahvistettua yhteenkuuluvuuden tunnetta ja selkiytettyä tavoitteita.

Mikko Niemelän työnantajayritys toteuttaa ja kehittää palveluita, joiden tarkoituksena on edistää perheiden ja yksilöiden hyvinvointia sekä tukea ammattilaisia onnistumaan vaativassa tehtävässään.

– Ymmärrys asiakkaan tarpeista tulla nähdyksi ja ymmärretyksi yksilönä on ammattilaiselle välttämätöntä, jotta hän voi onnistua tehtävässään. Haluan olla edistämässä tätä kehityssuuntaa niin omassa työssäni kuin verkostossani. Voi myös hyvin olla, että lisään tulevaisuudessa työaikaani terapia-asiakkuuksissa, Niemelä suunnittelee.

Lyhytterapia on nostettu kansallisesti tärkeänä kehittämisteemana psykososiaalisten palveluiden lisäämiseksi (esim. Terapiat etulinjaan -toimintamalli). Niemelän mielestä lyhytterapiaa tulisikin aktiivisesti tarjota interventiovaihtoehtona silloin, kun raskas ja myös kallis psykoterapia ei vastaa asiakkaan tarpeita tai ole muutoin saatavilla.

– Olisi myös tärkeää, että esimerkiksi AMK-tasoisella lyhytterapiakoulutuksella olisi jatkossa näkyvämpi paikka yhteiskunnassa, Mikko Niemelä sanoo.

Artikkeli on julkaistu aiemmalla 25.3.2024 aiemmalla turkuamk.fi-sivustolla ja päivitetty 2.9.2024.