Tuoreen tutkimuksen mukaan puinen aurinkopaneelirakenne voisi olla parempi teräsrakenteeseen verrattuna. Puurakenteisen, aurinkopaneeleilla varustetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes puolet pienemmät kuin teräsrakenteisen katoksen päästöt. Puurakenne on myös edullisempi ja paloturvallisempi vaihtoehto.
Julkaistu:
Muokattu:
Turun ammattikorkeakoulun Uusi Energia ja Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -systeemit tutkimusryhmien tutkimuksessa vertailtiin puisen ja teräksisen katoksen kasvihuonekaasupäästöjä ja taloudellista toteutettavuutta. Vertailukohtana käytettiin todellista teräspohjaista aurinkopaneeleilla varustettua autokatosta, jonka avulla arvioitiin autokatosrakenteen mittakaava ja käytetyn materiaalin määrä. Tutkimuksessa hyödynnettiin simulaatiota, jossa aurinkopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin simuloidun sähköntuotannon sekä arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen perusteella sekä puu- että teräsmateriaalille koko rakennelman elinkaaren ajalta.
Tutkimuksen tuloksena puurakenteisen aurinkopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat 48 prosenttia pienemmät kuin teräksisen autokatoksen. Puurakenteen avulla voidaan siis pienentää merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Puurakenne on myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen. Tutkimuksen mukaan puurakenteella voidaan säästää jopa 25 prosenttia kustannuksista teräsrakenteeseen verrattuna.
Puurakenne voi olla myös turvallisempi teräkseen verrattuna tulipalon sattuessa. Tulipalossa paneelien paino romahduttaa niitä kannattelevan rakenteen. Teräsrakenne antaa tulipalossa puuta nopeammin periksi, joten palon hetkellä kestävämpi puurakenne on turvallisempi.
Puurakenteiset katokset näyttävät erilaisilta kuin mihin on totuttu, mutta metsistään tunnetussa maassa niiden soisi yleistyvän.
Uudenlaista rakentamista
Vaikka Suomessa puurakentaminen on suosittua, puurakenteiset aurinkopaneelikatokset eivät ole vielä lyöneet läpi. Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, Turun ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmän tutkimusvastaava Samuli Ranta näkisi Suomessa mielellään lisää puurakenteisia aurinkopaneelikatoksia.
– Euroopasta löytyy jo esimerkkejä, joissa puuta on käytetty katoksen rakenteena. Tutkimustulosten mukaan puuta kuitenkin kannattaisi hyödyntää laajemmin katosmateriaalina. Puurakenteiset katokset näyttävät erilaisilta kuin mihin on totuttu, mutta metsistään tunnetussa maassa niiden soisi yleistyvän, sanoo Ranta.
– Tähän saakka aurinkoenergian hiilijalanjäljessä ollaan keskitytty lähinnä aurinkopaneeleihin, vaikka aurinkosähköjärjestelmän tukirakenteiden osuus kokonaispäästöistä on jo nykyisellään merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa”, kertoo professori Kati Miettunen Turun yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä Horizon 2020 RESPONSE-hanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa kansallista RealSolar -hanketta, jossa sekä Turun ammattikorkeakoulu että Turun yliopisto ovat mukana.
Tutkimusartikkeli “Feasibility and Greenhouse Gas Emissions of Timber Structures in Solar Photovoltaic Carport Construction” on luettavissa kokonaisuudessaan Frontiers in Built Environment -lehdessä.
Artikkeli on julkaistu 20.5.2024 aiemmalla turkuamk.fi -sivustolla.
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Uutinen
Turun AMK:n ja Fintrafficin käsikirja auttaa meriklusterin toimijoita suojautumaan kyberuhilta
Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestynyt teos johdattaa lukijan meriklusterin toimintojen ytimeen ja tarjoaa kattavan oppaan operatiivisen teknologian (OT) ympäristöjen tieto- ja kyberturvallisuuden hallintaan. Julkaistu: Muokattu: Meriklusterin laaja-alainen kenttä –…
-
Uutinen
Turun AMK:lle rahoitusta metaversumi-teknologioiden kehittämiseen osana MAGICS-tutkimusinfrastruktuuria
Turun AMK:n metaversumiteknologioiden tutkimus on mukana kuuden korkeakoulun MAGICS-hankkeessa, joka on päässyt mukaan Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurin tiekartalle vuosille 2025-2029. Päätökseen sisältyy yli 5 miljoonan euron rahoitus verkoston tutkimusinfrastruktuurien…
-
Case
Häiritseekö hälinä työpaikalla? Koetteleeko kuumuus työsuoriutumista? Psykofysiikan laboratoriossa tutkitaan miten sisäympäristö vaikuttaa ihmiseen
Monen kokemuskin sen vahvistaa: kun avo- tai nyttemmin monitilatoimistossa muiden puheesta erottaa sanoja, kuulo terästäytyy, huomio kiinnittyy toisaalle ja keskittyminen herpaantuu. Eri äänilähteiden ja muiden sisäympäristötekijöiden vaikutuksia ihmiseen…