SAMBAH II: Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kanta-arvio ja esiintymiskuvan tarkentaminen – perusta populaation suojelulle sukupuuttoon kuolemiselta

Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on ainoa Itämerellä säännöllisesti tavattava valaslaji. Pyöriäisten määrä Itämerellä väheni dramaattisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen monien eri tekijöiden seurauksena. Kannanromahdukseen ovat vaikuttaneet ainakin tarkoituksellinen pyynti 1800-luvulla, ympäristömyrkyt, kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen ja ankarat jäätalvet.

Geneettisten ja morfologisten tutkimusten sekä ajallisen ja alueellisen esiintymisen perusteella Itämeren pääaltaan eläimet muodostavat oman populaationsa. Itämeren pääaltaan populaation kooksi arvioitiin vuonna 2016 vain noin 500 yksilöä ja se on erikseen luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (IUCN ja HELCOM). SAMBAH LIFE+ hankkeessa vuosina 2011–2013 toteutettu akustinen seuranta ja vuonna 2016 osana merenhoidon seurantaohjelmaa jatkettu kansallinen seuranta osoittavat, että levinneisyys ulottuu pohjoisessa myös Suomen lounaiselle avomerialueelle ja nykytiedolla esiintyminen on ympärivuotista ja säännöllistä. Edellinen kanta-arvio on aineistoltaan vuosilta 2011-2013, ja siten jo osin vanhentunut. SAMBAH-hankkeen kanta-arvio oli myös ensimmäinen laatuaan, joten mahdollisista trendeistä ei tällä hetkellä ole tietoa.

TAVOITTEET JA TOTEUTUS
Hankkeessa valmistellaan kansallisesti ja toteutetaan muiden Itämeren EU-valtioiden kanssa koko populaation levinneisyysalueen kattava akustinen seuranta, jonka perusteella arvioidaan populaation koko, esiintymisen painopistealueet ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset, sekä arvioidaan tämän tiedon valossa ihmisperäisten uhkien riskialueet. Vähälukuisen ja hyvin mobiilin lajin tapauksessa kansalliset alueellisesti rajatut seurantaohjelmat eivät yksin riitä, vaan seurantatoimet täytyy toteuttaa koordinoidusti samalla menetelmällä ja samaan aikaan.

Hankkeen aikana testataan myös uusia ja innovatiivisia menetelmiä seurannan toteuttamiseksi. Yksi mahdollisista menetelmistä on eDNAn hyödyntäminen. Hankkeessa testataan myös eri hydrofonityyppien soveltuvuutta matalan eläintiheyden seurantaan. Hanketoimet ja tulosten levitys tehdään tehokkaasti suorassa yhteydessä kansallisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin.