e-heavy vehicles

Raskaan liikenteen sähköistäminen

Projektin kesto

1.5.2023. – 21.10.2025

Rahoituslähde

Traficom

Kokonaisrahoitus

600 000 €

EU:ssa liikennöi vuosittain yli kuusi miljoonaa rekkaa. Suomessa oli vuonna 2022 lähes 100 000 kuorma-autoa, joista sähkökäyttöisiä oli vain 20. Vastaavasti linja-autoja oli liikennekäytössä noin 10 000, joista sähkökäyttöisiä oli 325.

Raskaan kaluston nopea siirtyminen dieselkäyttöisistä voimanlähteistä sähkökäyttöisiin vaatisi kuljetusyhtiöiltä ja liikennöitsijöiltä merkittäviä kalustoinvestointeja. Raskasta kuljetuskalustoa ei ole myöskään kannattavaa hankkia vain yhdelle lyhyelle kuljetusosuudelle vaan hankittavan kaluston pitää olla monikäyttöisempi.

Siirtyminen sähkökäyttöiseen raskaaseen kuljetuskalustoon vaatii pitkän tähtäimen investointeja myös huoltamojen latausinfraan. Kuljetusyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia pitkiin odotusaikoihin tiukkojen aikatauluvaatimusten puitteissa, mikä vähentää kiinnostusta siirtyä sähköiseen kuljetuskalustoon. Toinen selkeä epävarmuus raskaan kaluston sähköistämiseen liittyy akkujen toimintakykyyn vaativissa ja erityisesti kylmissä olosuhteissa. Hankkeessa etsitään ratkaisuja näihin tunnistettuihin haasteisiin.

Projektin tavoitteet

• kartoitetaan mukana olevien korkeakoulujen raskaan liikenteen sähköistämistä tukevien testi- ja kehitysympäristöjen resurssit ja toiminnalliset mahdollisuudet, aikaisempien hankkeiden tulokset sekä suunnitellaan yhteistoiminta tulevissa kehittämishakkeissa
• suunnitellaan ja toteutetaan dieselkäyttöisten linja-autojen muuttamista sähkökäyttöisiksi. Tavoitteena on luoda malli, joka mahdollistaa kaupallisen toiminnan laajemman käynnistämisen. Samalla arvioidaan konseptin soveltuvuus muulle raskaalle kalustolle.
• laaditaan esiselvitys siitä, miten raskaan kaluston akut olisivat muunneltavissa niin, että tyhjenneet akut voidaan vaihtaa valmiiksi ladattuihin akkuihin automerkistä riippumatta
• kehitetään simulaatio, jonka avulla voidaan testata muun muassa hankkeessa kehitetyn raskaan liikenteen modernisointikonseptin käyttökelpoisuus haastavissa arktisissa olosuhteissa