Opiskelijat modernisoivat nosturin vaa’an Capstone-projektissa

Vanha analoginen tekniikka jäi menneeseen, kun Turun AMK:n opiskelijatiimi pääsi digitalisoimaan Uudenkaupungin Työveneen nosturivaa’an. Capstone-kurssilla monialaiset opiskelijatiimit pääsevät tekemään oikean työelämän projekteja.

Santtu Talasmäki, Marcus Hanhilampi ja Joni Könnömäki hyödynsivät projektissa jokaisen omia vahvuuksia.
Case

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Kun sähköpostiin kilahti viesti, että Turun AMK:n opiskelijoille etsitään tehtäväksi oikean työelämän projekteja, Janne Kosomaa innostui heti. Kosomaa on Uudenkaupungin Työveneen operatiivinen johtaja ja hän ajatteli, että ehdotus opiskelijaprojekteista tuli kuin tilauksesta.

– Olin suunnitellut, että telakan nostureissa käytettävät vaa’at pitäisi modernisoida. Tämä oli juuri sopiva tehtävä opiskelijoille. Pyysin myös työkavereita keksimään lisää aiheita ja lopulta meidän yrityksestämme tuli kaikkiaan kolme projektia tehtäväksi opiskelijoille, Kosomaa kertoo.

Uudenkaupungin Työveneen telakalla käytettävät nosturit on rakennettu 70-luvun alkupuolella. Kun niillä nostetaan tavaraa, vaaka näyttää kuorman määrän ja ulottuman. Analoginen tekniikka on Kosomaan mukaan hankala huoltaa ja korjata. Siitä kumpusi tarve saattaa tekniikka nykyaikaiseksi.

– Meillä oli jo valmiina sähkökaappi, jossa on Siemensin logiikkajärjestelmä. Enää puuttui ohjelmointi ja testaus. Se jäi opiskelijatiimin tehtäväksi, Kosomaa kuvailee.

Työelämäprojekteja monialaisissa ryhmissä

Capstone-kurssilla Turun AMK:n opiskelijat suorittavat eri yrityksiltä tulleita toimeksiantoja monialaisissa tiimeissä. Uudenkaupungin Työveneen vaa’an digitalisointiprojektia lähtivät tekemään Joni Könnömäki, Santtu Talasmäki, Marcus Hanhilampi, Jerry Kärkäinen ja skotlantilainen vaihto-opiskelija Duncan Adamson.

– Halusin tekemään juuri tätä projektia, koska toimeksianto oli niin käytännönläheinen. Tässä oli selkeä päämäärä ja tehtävänkuva, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Joni Könnömäki kertoo.

Konetekniikan opiskelijat Santtu Talasmäki ja Marcus Hanhilampi komppaavat: käytännönläheisyys veti puoleensa. Tiimi kuvailee toimineensa tehokkaasti hyödyntäen jokaisen omia vahvuuksia.

– Olemme olleet pieni tehokas ryhmä, jossa kaikki ovat sitoutuneet tekemiseen. Opiskelualoiltamme olemme sekalainen sakki, mutta se on ollut hyvä asia, he kertovat.

Tiimi kävi ensi alkuun paikan päällä Uudenkaupungin Työveneessä katsomassa, miten analogiset vanhat mittarit toimivat. Digitalisointiprojektin läpivieminen vaati heiltä itseopiskelua, tiedonhakua ja ohjelmointiohjelman opiskelua.

– Teimme esimerkiksi logiikkakartan, mitä lopputuloksen pitää sisältää. Projekti on vaatinut ohjelmointitaitoja. Esimerkiksi loimme Python-kielellä koodin, joka käännettiin SCL:ään, opiskelijat kertovat.

Lopputulos pääsi heti käyttöön

Lopputuloksena syntyi digitalisoitu nosturin vaaka, joka otettiin heti käyttöön Uudenkaupungin Työveneessä. Vanha painonmittausjärjestelmä piirikortteineen korvattiin uudella ohjauskaapilla, joka perustuu nyt PLC-systeemiin. Lopputulos kopioidaan myös yrityksen kolmeen muuhun nosturiin.

– Vanha järjestelmä oli epäluotettava ja se piti kalibroida usein. Nyt painonmittaus toimii luotettavasti ja samalla vaa’alle saadaan käyttöikää pitkälle tulevaisuuteen, Janne Kosomaa kertoo.

Projektissa Kosomaata yllätti opiskelijatiimin tehokkuus ja ammattimaisuus. Avuksi oli selkeä tehtävänanto, joka auttoi hahmottamaan, mitä pyritään saavuttamaan.

Opiskelijat hoitivat projektin hyvin itsenäisesti asettaen itselleen aikatauluja ja jakoivat tehtävät tiimin sisällä.

– Opiskelijat hoitivat projektin hyvin itsenäisesti asettaen itselleen aikatauluja ja jakoivat tehtävät tiimin sisällä. Mielestäni tämä oli win-win-projekti. Me saimme kustannustehokkaasti vietyä tehtävän loppuun ja opiskelijat saivat arvokasta kokemusta lyhyestä intensiivisestä projektista, Kosomaa kuvailee.

Kymmenen opintopisteen Capstone-projekti kesti tammikuusta huhtikuuhun. Opiskelijat kuvailevat, että heillä oli projektin aikana tiivis kontakti toimeksiantajaan ja yhteistyö sujui hyvin luontevasti. Yhteistyö oli lopulta niin onnistunutta, että yksi tiimiläisistä palkattiin kesätöihin Uudenkaupungin Työveneeseen.

Artikkeli on julkaistu 7.5.2024 aiemmalla turkuamk.fi-sivustolla.

Turun AMK:n projektitoimisto tarjoaa tukea ja ohjausta koko TKI-projektin elinkaaren ajalle. Hankeasiantuntijoillamme on vuosien kokemus ja vahva osaaminen kansallisista ja kansainvälisistä rahoitusohjelmista. Meillä on vuosittain käynnissä yli 200 hanketta, ja TKI-toimintamme sai ulkoista rahoitusta yli 10 miljoonaa euroa.

Lue seuraavaksi

  • MediatiedoteUutinen
    Juha Kontio

    Koulutusjohtaja Juha Kontio valittu Turun ammattikorkeakoulun vararehtoriksi

    Turun AMK:n Tekniikan ja liiketoiminnan sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio on valittu Turun AMK:n uuteen vararehtorin tehtävään. Jatkossa Turun AMK:ssa toimii kaksi vararehtoria. Julkaistu: Muokattu: Turun AMK:n koulutusjohtaja, kauppatieteiden…

  • Opiskelija
    Tuukka Haapa

    Tuukka Haapan suuntana on työllistyä rahoitusalalle

    Jo lukioaikana Tuukka Haapa tiesi, että haluaa opiskelemaan juuri finanssialaa Turun ammattikorkeakouluun. Tulevaisuudessa hän toivoo työskentelevänsä yritysrahoituksen ammattilaisena. Julkaistu: Muokattu: Teksti ja kuva: Mari Loikkanen Raha-asiat, säästäminen ja…

  • Uutinen

    Elokuvakoulutuksen toteutustapoja uudistetaan

    Turun ammattikorkeakoulun elokuvakoulutuksen muutosneuvottelut ovat päättyneet. Keskusteluissa tunnistettiin useita toteutustapoihin ja toimintaan liittyviä kehityskohtia. Julkaistu: Muokattu: Käydyissä neuvotteluissa työnantajan edustajat ja työntekijät kokoontuivat viisi kertaa. Lisäksi järjestettiin erillinen…