MieliTreeni-konsepti edistää nuorten hyvinvointia

Master School opinnäytetyönä syntynyt tehtävävihko kokoaa yhteen harjoituksia tukemaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot ovat tuoneet lisää varmuutta omasta ammattitaidosta.

Sanna Grundström (vas.) ja Petra Nummi kehittivät MieliTreeni-työkalun lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille.

Teksti ja kuvat: Salla Salo, journalismin opiskelija

Petra Nummen ja Sanna Grundströmin opinnäytetyö MieliTreeni-konsepti: Toimintamalli nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen lastensuojelulaitoksissa tarjoaa tehtävävihon työkaluksi lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Vihko kokoaa yhteen paikkaan nuorille suunnattuja harjoituksia, joita muuten joutuisi hankalasti etsimään useista eri lähteistä.

Sekä sähköisessä että paperisessa muodossa hyödynnettävässä vihossa käsitellään muun muassa tunnetaitoja, itsetuntoa ja ahdistuksen hallintaa. Vihkoon on koottu erilaisia harjoituksia, joiden avulla lapsi ja nuori voi oppia esimerkiksi nimeämään ja tunnistamaan omia tunteitaan.

– MieliTreeni on työkalu ammattilaisille, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa, sekä nuorille itselleen. Ammattilaisen kannattaa kuitenkin käydä ensin yhdessä nuoren kanssa vihko läpi ja opastaa nuorta harjoituksissa, Grundström kertoo.

Kaikki harjoitukset ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Vihko sisältää esimerkiksi harjoituksen, jossa oman nimen kirjaimista keksitään vahvuuksia ja voimavaroja.

– Jos nuorelle antaa tehtäväksi miettiä positiivinen ominaisuus itsestä, ei nuori välttämättä ymmärrä tehtävää. Mutta jos sanoo, että mieti vaikkapa p-kirjaimella alkava hyvä ominaisuus itsestäsi, nuoret tarttuvat tehtävään heti helpommin, Nummi esittelee.

Tehtävävihon ulkoasun on toteuttanut Grundströmin poika, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa mainonnan suunnittelua. Palkkioksi tuotoksen taittamisesta on tarjolla opintopisteitä.

MieliTreeni-konseptin tilaaja on Sanna Grundströmin työpaikka Perhekuntoutuskeskus Lauste. Ajatuksena on, että konsepti tulisi käyttöön myös Petra Nummen työpaikalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa.

”Nuorten mielenterveys on avainasemassa”

Nummi ja Grundström valmistuvat keväällä 2025 Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista mielenterveys- ja päihdetyön kliinisiksi asiantuntijoiksi. Sekä Nummi että Grundström hakivat opiskelemaan halusta kehittää osaamistaan ja oppia lisää. Erityisesti päihdetyö kiinnosti Nummea, mutta myös nuorten mielenterveys kiinnosti nykyisen työn vuoksi.

– Nuorten mielenterveys on avainasemassa nykypäivänä, niin senkin vuoksi halusin lisää tietoa ja taitoa, Nummi pohtii.

Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä, ja koulutuksen suunniteltu kesto on kaksi vuotta. Grundström ja Nummi aloittivat Master School -opintonsa vuonna 2020 ja valmistuvat nyt viisi vuotta myöhemmin keväällä 2025.

Mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti.

Erityisesti tutoropettajien vaihtuminen sekä opiskelu korona-aikana vaikuttivat opiskelumotivaatioon. Kaikki opinnot olivat etänä, eivätkä opiskelijat päässeet verkostoitumaan toisten opiskelijoiden tai alan ammattilaisten kanssa.

Kuitenkin tammikuussa 2024 Grundström bongasi sähköpostistaan, kuinka keskeneräisiä opintoja suorittaville oli perustettu ryhmä, jota ohjasi tuttu opettaja, lehtori Minna Salakari. Grundströmin ja Nummen mukaan Salakari on ollut iso apu opinnäytetyön tekemisessä.

– On tärkeää, että opettaja on tukena ja motivoi. Minna sai luotua uskoa, että onnistumme.

Master School -opinnot ovat tuoneet lisää varmuutta ammattitaidosta. Opinnot ovat myös auttaneet laajentamaan ajatusmaailmaa.

Nummi nostaa oivaltamansa esimerkin: työskennellessään lähihoitajana hän ajatteli, kuinka esimerkiksi haava tulee hoitaa hyvin, jotta haava paranee. Sairaanhoitajana työskennellessä hän on miettinyt, kuinka haava täytyy hoitaa hyvin, jotta potilas kävelee ja omaisilla on helpompaa.

– Nyt kun opiskelen ylempää AMK-tutkintoa, mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti ja kuinka kaikki tekemäni ratkaisuni ja työtapani vaikuttavat yhteiskunnan monella eri saralla, Nummi pohtii.

Lue lisää koulutuksesta

Kliininen asiantuntija: mielenterveys ja päihdetyö

Master School