Menestyksekästä piano-opetusta Taideakatemiassa

Musiikkipedagogiksi opiskelevat Kaisa Kaartinen ja Jemina Niemelä ovat esimerkkejä turkulaisen pianonsoiton opetuksen laadusta. He saavuttivat kumpikin menestystä vuoden 2025 Leevi Madetoja -kilpailussa etenemällä välieriin. Mitä tekijöitä menestyksen taustalta löytyy?

kaksi opiskelijaa flyygelin ääressä, toinen istuu, toinen seisoo takana
Jemina Niemelä (vas.) ja Kaisa Kaartinen ovat tyytyväisiä muun muassa opetuksen työelämälähtöisyyteen ja pianistien hyvään ryhmähenkeen.
Opiskelija

Teksti: Satu Haapala Kuvat: Satu Haapala ja Turun AMK:n henkilökuva-arkisto

– Tiesin etukäteen, että erityisesti piano-opetus on Turussa laadukasta ja tavoitteellista. Se oli yksi syy siihen, että hakeuduin opiskelemaan Taideakatemiaan, opintojaan viimeistelevä Kaisa Kaartinen kertoo.

Millä mittareilla taidealan koulutusta sitten arvioidaan?

– Pianistista koulutusta voi ja pitääkin tarkastella monesta näkökulmasta. Yksi mittari on menestys pianokilpailuissa. Kansallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun kolmieräisessä sarjassa yli 17-vuotiaat Turun AMK:n Taideakatemian pianistit ovat 2000-luvulla saavuttaneet lukuisia finaalipaikkoja ja palkintosijoja, kertoo kilpailun arviointilautakunnan puheenjohtajana tänä vuonna toiminut Jukka Juvonen.

Turun AMK on Leevi Madetoja -kilpailussa parhaiten menestynyt ammattikorkeakoulu, tietää Jukka Juvonen. Hän tuntee turkulaisen piano-opetuksen, sillä hän on Turun AMK:n pianonsoiton emeritus yliopettaja.

Työelämälähtöinen pedagogiikka yhdistyy korkeatasoiseen soittotaitoon

Keskeinen pianistien AMK-koulutuksen arviointiperuste on pianopedagogiikan toteutus. Jukka Juvosen sanoin Taideakatemiassa pianopedagogiikan käytännön toimivuus, koulutuksen sisältöjen laaja-alaisuus ja nykyaikainen näkökulma opettamiseen tukevat samalla pianopedagogiikan ja korkeatasoisen pianonsoittotaidon ykseyttä.

– Tätä kuvaa laajentavat muun muassa Taideakatemian pianistien ja laulajien saavuttama kilpailumenestys kotimaassa, pianoduotoiminta ja kaikkiaankin työelämäpainotteinen lähtökohta toiminnassa, Juvonen täydentää.

Pianonsoiton lehtori Eveliina Kytömäki kertoo, että pianistien koulutuksen keskiössä ovat traditio, taito ja ilmaisu.

Työelämälähtöinen pianopedagogiikan opetus on saanut paljon kiitosta opiskelijoilta.

Eveliina Kytömäki,
pianonsoiton lehtori

Kolmatta vuotta opiskeleva Jemina Niemelä allekirjoittaa opintojen työelämälähtöisyyden.
– Se on yllättänyt positiivisesti, kuinka hyvät valmiudet täältä saa työelämään. Pianonsoiton opetuksen lisäksi pedagogiikkapuoleen on panostettu. Meillä on jokaisella oma harjoitusoppilas, jolle pidetään viikottaiset pianotunnit. Sen lisäksi saamme todella konkreettista ohjausta ja palautetta omasta opettamisesta opettajilta sekä muilta opiskelijoilta, Niemelä kertoo.

Samalla pääsee harjoittelemaan myös palautteen antamista. Lisäksi työnhakutilanteita harjoitellaan opetusnäytteiden muodossa.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys avaavat mahdollisuuksia

Taideakatemian pianistien koulutusta ohjaa tällä hetkellä kolme opettajaa. Yhteistyö samoissa tiloissa toimivien Turun konservatorion piano-opettajien kanssa on aktiivista ja vuorovaikutteista. Yhteistyön myötä opiskelijoille avautuu ajoittain mielenkiintoisia yhteistyö- ja työllistymismahdollisuuksia jo opiskelun aikana.

Taideakatemian pianistiopiskelijat ovat tiivis ja kooltaan ihanteellinen kollektiivi, jossa välimatkat ovat pieniä, kommunikaatio nopeaa ja yhteishenki vahva. Opiskelijat ja opettajat kokoontuvat pianistien yhteistunneilla esittämään harjoitettua ohjemistoa ja analysoimaan tunnilla kuultuja esityksiä.

henkilö flyygelin ääressä
Kaisa Kaartiselle haasteita tuottivat opintojen alussa todella vapaa lukujärjestys, ja toisaalta itsenäiset työt.

Yhteisöllisyys näkyy tuloksissa ja kuuluu opiskelijoiden äänessä. Kaisa Kaartinen kertoo pianistien hyvästä ryhmähengestä:
– Tuntuu, että meillä koko ajan joku uusi projekti tai mielenkiintoinen juttu tulossa, mitä odottaa. Lisäksi tietää, ettei tarvitse koskaan pärjätä yksin, vaan myös opettajat ovat todella läheisiä, mikä voi olla suuri ero joihinkin muihin korkeakouluopintoihin.

Haastaviakin hetkiä on toki sekä Kaartisen että Niemelän opiskeluaikaan sisältynyt.
– Joskus projektit kasaantuvat päällekkäin ja on pitänyt opetella sanomaan ei myös kivoille projekteille, jotta jaksaa, Kaisa Kaartinen toteaa.

Ajankäytön suunnittelu ja asioiden priorisointi on ajoittain ollut haasteellista myös Jemina Niemelälle. Oman alan töitä on ollut saatavilla, mikä tietysti myös tukee opintoja, mutta välillä on joutunut kuitenkin miettimään, mihin omat voimavarat riittävät ja mihin haluaa keskittyä.

Kilpailut vievät eteenpäin ja opettavat monia taitoja

Mitä menestystä saavuttaneet opiskelijat haluaisivat sanoa tuleville opiskelijoille soittokilpailuista, niiden merkityksestä ja niihin valmistautumisesta?

– Kannustan osallistumaan, jos vähänkin kiinnostaa, sillä kilpailut ja niihin valmistautuminen, samoin kuin kaikki suuret konsertit, vievät soittoa hirveästi eteenpäin. Lisäksi kisoissa pääsee tapaamaan muita soittajia, joista voi tulla tärkeitä ystäviä, Kaisa Kaartinen sanoo.

Kilpailuun valmistautumiseen on Jemina Niemelällä mahtunut muun muassa lukuisia harjoittelutunteja ja esiintymisiä.
– Ison ohjelmiston valmistaminen ja ylläpitäminen on vienyt valtavasti eteenpäin muusikkona ja pianistina sekä opettanut esimerkiksi harjoittelun suunnittelua, aikatauluttamista ja ennakoimista. Ammattitaitoisen ja kokeneen opettajan johdolla kilpailuprojekti oli todella hieno kokemus, Niemelä summaa.

henkilö soittamassa flyygeliä
Jemina Niemelä kertoo, että kilpailuun valmistautuminen aloitettiin jo reilu vuosi aiemmin.
Opiskelijat istuvat jäätelöllä Turun jokirannassa