Ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää kliinistä erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Riikka Sjöroos koki tärkeänä kehittää itseään ja laajentaa jo ennestään vankkaa ammattitaitoaan. ”Oli aika uudelle ennen eläkeikää. Nyt olen saanut tuoretta tietoa ja pätevöittänyt itseäni.”
Riikka Sjöroos on Turun AMK:n Master Schoolin alumni.
Julkaistu:
Muokattu:
Turun AMK:n Master School
- Ylempi AMK-tutkinto eli Master-tutkinto
- Jatkotutkinto työelämässä pätevöityneille
- Mahdollista suorittaa joustavasti työn ohessa
- Neljä alaa: tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveys sekä kulttuuri.
Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki
Riikka Sjöroos aloitti koulutusohjelmassa, joka vahvisti hänen kliinistä asiantuntemustaan ja bioanalytiikan kehittämisosaamistaan. Koulutus tähtäsi sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.
– Jäin pohtimaan hakemista vielä näin myöhemmällä iällä. Aikoinaan opiskelin Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa, josta valmistuin laboratoriohoitajaksi. En nähnyt tutkintouudistuksen myötä tarpeelliseksi päivittää koulutustani bioanalyytikoksi.
– Nyt oli oikea aika, sillä lapset pärjäävät jo omillaan. Koska työuraa on vielä jäljellä, itsensä kehittäminen ei ole koskaan huono juttu. Olen ollut nykyisessä tutkimusryhmässä jo 30 vuotta, mutta halusin nostaa koulutustasoani, lisää Sjöroos, joka työskentelee osastonhoitajana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksessa.
Lähtöstartti ”täysin nollasta”
Opinnot alkoivat Turun ammattikorkeakoulussa vuoden 2022 syksyllä ja päättyivät maaliskuussa 2024. Kaikki sujui mukavasti, vaikka Sjöroos ehtikin jo epäillä omia kykyjään.
Mietin, osaanko enää opiskella, sillä siitä on jo niin kauan aikaa, kun olen viimeksi ollut koulunpenkillä. Opiskelutekniikat ja -menetelmät ovat muuttuneet valtavasti. Kun pääsin kiinni opintoihin, jäin koukkuun.
– Aloitin täysin nollasta. Ostin tietokoneen, latasin tarvittavat ohjelmat ja lähdin suorittamaan pakollista kirjastokurssia. Ajattelin ensin, ettei tästä tule mitään, Sjöroos nauraa.
Sjöroos oli alansa ammattilainen jo aiemmin, mutta Master Schoolin Professional Excellence -polun myötä hän kehitti osaamistaan yhä vaativammalle tasolle.
– Monesti laboratoriohoitajat tulevat kliiniseltä puolelta, ja itse olin tehnyt tutkimustyötä pitkään. Mietin, miten sen voisi sovittaa yhteen opintojen kanssa, mutta kaikki tehtävät sai toteuttaa oman osaamisalueen mukaan.
Uutta näkökulmaa immunologiseen tutkimukseen
Master School -koulutuksessa on keskeisessä osassa 30 opintopisteen opinnäytetyö, joka toteutetaan tyypillisesti kehittämisprojektina. Aihe voi liittyä esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen.
Sjöroosin opinnäytetyön aihe oli pitkälti tutkimuksellinen. Hänen projektinsa tarkoituksena oli täsmentää niin sanotun liukoisen Clever-1:n roolia T-lymfosyyttiaktivaatiossa. Käytännössä kyse on elimistön puolustusjärjestelmään liittyvistä mekanismeista.
– Tutkimus antoi viitteitä siitä, että sClever-1 voi vaikuttaa T-lymfosyyttien jakautumiseen, mikä voi heikentää immuunivastetta. Jos hoito voidaan kohdistaa sClever-1:een, pystytään lisäämään immuunijärjestelmän kykyä taistella sairauksia vastaan, Sjöroos selvittää.
Sjöroosin mukaan opinnäyte toi vastauksia epäselviin kysymyksiin ja saadut tulokset vievät eteenpäin liukoisen Clever-1:n tutkimusta. Työ on osa dosentti Maija Hollménin tutkimusryhmän artikkelia, joka on lähetetty arvioitavaksi korkeatasoiseen vertaisarvioituun lehteen.
Tutustu opinnäytetyöhön perustuvaan artikkeliin Talk by Students -verkkolehdessä: Clever-1: Uusi näkökulma immunologiseen tutkimukseen ja sairauksien hoitoon
”Ennen kaikkea itseni vuoksi”
Master Schoolissa opiskelu on käytännönläheistä ja perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. Oppiminen tapahtuu erilaisten kehittämistehtävien kautta, joustavasti työn ohessa.
– Opiskelin kolmisen tuntia päivittäin. Tiesin, etten pääsisi helpolla. Oppiminen oli mielekästä, kun sain itse ottaa selvää ja jäsennellä tietoa. Lisäksi saatoin fokusoida tehtävät omiin mielenkiinnonkohteisiin, Sjöroos kertaa.
Hän kehuu Master-koulutuksen sisältöjä hyödyllisiksi. Koulutus antoi hyvät valmiudet esimerkiksi parempaan tiedon hankintaan ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle Sjöroos soisi enemmän tunnettavuutta työmarkkinoilla.
– Sain eri näkökantoja työhöni. Nyt lähden herkemmin etsimään perusteltua tietoa ja pohtimaan, miksi tietty asia on juuri tietyllä tavalla.
Opiskelin ennen kaikkea itseäni varten. Huomasin, että jos teen töitä ahkerasti, pystyn saavuttamaan monenlaisia asioita. Olen nyt herättänyt itsessäni pienen oppimiskärpäsen, tulevaisuudessa esimerkiksi opetustehtävät oman työn ohella kiinnostavat.
Artikkeli on julkaistu 1.7.2024 aiemmalla turkuamk.fi-sivustolla.
Tutustu koulutuksiin
Lue seuraavaksi
-
Opiskelija
Mahdollisuus oppia uutta: Niina Remes-Rautakumpu ja Teemu Uusi-Esko erikoistuivat mielenterveys- ja päihdetyöhön
Turun ammattikorkeakoulun erikoistumiskoulutus antaa laaja-alaisen näkökulman mielenterveys- ja päihdetyön eri osa-alueisiin. Sosionomi Niina Remes-Rautakumpu ja sairaanhoitaja Teemu Uusi-Esko hakivat koulutukseen ja saivat eväitä ammatilliseen kasvuun. Sosionomi Niina Remes-Rautakumpu…
-
Alumni
Master-opiskelijasta tohtorikoulutettavaksi – Paula Kalpiota motivoi loputon uteliaisuus
Paula Kalpion opinto- ja uravalintoja määrittävät uuden oppiminen ja halu kehittyä. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen innosti häntä jatkamaan tohtoriopintojen pariin Skotlantiin, Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöyliopistoon. Paula Kalpio…
-
Fakta
Viisi hyvää syytä kouluttautua sote-alalle
Miksi kannattaa hakeutua sosiaali- ja terveysalalle? Sote-alalla saat tehdä merkityksellistä työtä ja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin arjessa. Työllisyysnäkymät ovat erinomaiset, ja opiskelemalla sote-alaa voit varmistaa itsellesi vakaan ja kehittyvän…