Röntgenhoitaja AMK
Röntgenhoitajana toimit erilaisissa kuvantamis- ja hoitotilanteissa. Voit työskennellä esimerkiksi erilaisilla röntgen-, isotooppi- ja sädehoito-osastoilla.
Koulutuksen aikana muodostat käsityksen ihmisestä ja terveydestä ja potilaan kohtaamisesta. Opit kliinisessä radiografiassa käytettävät kuvantamis- ja hoitomenetelmät sekä niihin liittyvän säteilyn tai muun energiamuodon turvallisen käytön.
Tutkintonimike
Röntgenhoitaja (AMK)
Laajuus ja kesto
Toteutustapa
Paikka
Opetuskieli
Monipuolinen radiografian ala
Röntgenhoitajaksi (AMK) valmistuttuasi pystyt toimimaan itsenäisesti ja turvallisesti erilaisissa kuvantamis- ja hoitotilanteissa. Tyypillisiä kuvantamistilanteita ovat esimerkiksi potilaan murtumaepäilyn takia otettava röntgenkuva sekä tietokonetomografia- tai magneettikuvauslaitteella tehtävät kuvaukset ja niihin sisältyvä potilaan hoitaminen. Röntgenhoitajana voit työskennellä myös sädehoidossa.
Suomalaiselle kliiniselle radiografialle ja sen koulutukselle on tunnusomaista alan laaja-alaisuus. Käytännössä laaja-alaisuus tarkoittaa sitä, että röntgenhoitajana vastaat kuvantamis- tai hoitotapahtuman yhteydessä niin kuvantamis- tai hoitolaitteista kuin potilaan hyvinvoinnistakin. Koulutuksen aikana opit kohtaamaan myös eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa olevia potilaita ja heidän omaisiaan. Röntgenhoitajana osallistut potilaan hoitoon yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa.
Mitä opinnot sisältävät?
Röntgenhoitajaopintosi koostuvat ydin- ja laajentavasta osaamisesta. Ydinosaaminen muodostuu perus- ja ammattiopinnoista sekä harjoittelusta. Laajentava osaaminen muodostuu opinnäytetyöstä, syventävästä harjoittelusta ja vapaasti valittavista opinnoista.
Perusopinnoissa hankit ammatin edellyttämän kielitaidon ja vahvistat viestintä- ja ryhmätyötaitojasi. Tavoitteena on myös luoda vankka pohja vastuulliselle ja yritteliäälle työskentelylle.
Ammattiopinnoissa opintojaksot perustuvat kliinisessä radiografiassa käytettäviin keskeisiin kuvantamis- ja hoitomenetelmiin ja niiden edellyttämään ydinosaamiseen.
Harjoittelu muodostaa noin kolmanneksen koko opinnoistasi. Harjoittelut toteutetaan korkeakoulukampuksen luokka- ja simulaatiotilanteissa sekä aidoissa kliinisen radiografian toimintaympäristöissä kuten esimerkiksi sairaaloiden kuvantamis- ja sädehoitoyksiköissä sekä yksityissektorilla.
Opinnäytetyössäsi osoitat osaavasi käyttää kliinisen radiografian kannalta olennaista tietoa ja suhtautua tietoon kriittisesti.
Vapaasti valittavia opintoja voit hankkia korkeakoulujen tarjonnasta siten, että ne tukevat ammatillista kehitystäsi röntgenhoitajaksi esimerkiksi kesälukukausien aikana.
Koulutuksen jälkeen
Valmistuttuasi röntgenhoitajaksi sinulla on valmius työskennellä erilaisilla röntgen-, isotooppi- tai sädehoito-osastoilla, joissa voit toimia tiimivastaavana. Röntgenhoitajia työskentelee myös teollisuuden ja liiketoiminnan parissa.
Röntgenhoitajan tutkinto on myös hyvä perusta edetä uralla ja kouluttautua esimerkiksi sonograaferiksi, sovellusasiantuntijaksi tai vaikka säteilylain (2018) mukaiseksi säteilyturvallisuusvastaavaksi. Sonograaferi on röntgenhoitaja, joka tekee rajatusti ultraäänitutkimuksia. Sovellusasiantuntija toimii henkilökunnan tukena jatkuvasti kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä. Säteilyturvallisuusvastaavan tehtävät liittyvät henkilökunnan turvallisuuteen kuten työolojen tarkkailuun sekä uusien työntekijöiden turvalliseen työskentelyyn perehdyttämiseen sekä myös yhdyshenkilönä toimimiseen.
Röntgenhoitajan ammatissa voi toimia vain tutkinnon suorittanut, laillistettu ammattihenkilö. Tutkinnon suoritettuasi haet oikeuden harjoittaa ammattiasi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.
Näistä saat osaamista
röntgentutkimukset
tietokonetomografia
magneettikuvantaminen
sädehoito
lääkehoito ragiografiassa
turvallisuus
Hae koulutukseen
Voit hakea tähän koulutukseen yhteishaussa tai avoimen AMK:n kautta polkuopintojen haussa.
Koulutus on mukana seuraavissa hauissa:
Hakuaika päättyy haun viimeisenä päivänä klo 15.00.
Miten opiskelijat valitaan ja haku etenee?
Yhteishaku: katso hakuohjeet, valintaperusteet ja aikataulu.
- Tähän koulutukseen opiskelijat valitaan todistusvalinnan tai AMK-valintakokeen perusteella.
Polkuopintojen haku: katso hakuohjeet, valintaperusteet ja aikataulu.
- Polkuopinnoissa valintatapana on joko arvonta, motivaatiolomake tai valintakurssi. Tarkat tiedot löydät Opintopolusta.
Kuinka monta opiskelijaa koulutukseen valitaan?
Löydät yhteishaun ja polkuopintohaun haussa olevien opiskelupaikkojen määrän Opintopolusta koulutuksen tiedoista. Opiskelupaikkojen määrä vaihtelee vuosittain.
Tämän AMK-koulutuksen ensikertalaisuuskiintiö on 90 %, eli valtaosa aloituspaikoista varataan yhteishaussa hakijoille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai aiempaa paikan vastaanottoa korkeakoulututkintoon.
Polkuopintojen haussa ei ole ensikertalaisuuskiintiötä, eli tämä haku kannattaa huomioida erityisesti, jos olet jo aiemmin ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulusta.
Kuinka paljon hakijoita on ollut aiemmin? Tutustu hakijatilastoihin.
Miten polkuopinnoissa opiskelu eroaa tutkinto-opinnoista?
Polkuopinnot ovat vaihtoehtoinen reitti tutkintoon. Polkuopintojen kautta voit aloittaa tutkintoon kuuluvien opintojen opiskelun avoimen AMK:n opinto-oikeudella. Polkuopinnot koostuvat AMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista (60 op), jotka suoritat samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa, osana opiskelijayhteisöä. Varsinainen opiskelu tai opintojen sisällöt eivät poikkea tutkinto-opinnoista.
Polkuopiskelijana et voi suorittaa AMK-tutkintoa, mutta menestyksellä suoritettujen polkuopintojen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa. Tutkinto-opiskeluoikeuden saatuasi voit jatkaa opintoja saumattomasti valmistumiseen asti.
Toisin kuin tutkinto-opinnot, polkuopinnot ovat maksullisia. Myös polkuopiskelijan eduissa on eroa tutkinto-opiskelijoihin. Lue lisää polkuopinnoista.
Koulutukseen vaadittava terveys ja toimintakyky
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa edellytetään, että opiskelija on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Lisäksi alan koulutuksissa on alaikäisten turvallisuutta sekä potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, jotka rajoittavat opiskelijaksi ottamista.
Perehdy opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviin vaatimuksiin jo hakuvaiheessa.
Voinko opiskella työn ohella?
Monimuotokoulutukset ja verkko-opinnot on suunniteltu siten, että töiden ja opiskelun yhdistäminen on paremmin mahdollista. Lähiopetusta kampuksella tai etätapaamisia verkossa on useimmiten 1 – 2 päivänä viikossa. Opintoihin kuuluu lisäksi harjoittelua, joka on pääsääntöisesti kokopäiväistä työtä. Lähiopetuksen, etätapaamisten ja harjoittelujaksojen aikataulutus, kesto ja toteutustavat vaihtelevat koulutuksittain.
Päiväkoulutuksissa opetusta on pääsääntöisesti arkisin (klo 8 – 18). Kokoaikainen työskentely opintojen ohessa on siis päiväkoulutuksissa usein mahdotonta. Monet opiskelijat tekevät kuitenkin opintojen ohessa keikka-, ilta- tai viikonlopputöitä.
On hyvä muistaa, että opiskelu vaatii aikaa ja työtä. Kaikki koulutukset sisältävät kontaktiopetuksen lisäksi mm. itsenäistä ja ryhmätyöskentelyä, jota ei ole aikataulutettu lukujärjestykseen. Työnteon mahdollisuuksia kannattaakin pohtia suhteessa omiin voimavaroihin. Erityisesti päiväkoulutuksissa voi olla suositeltavaa aloittaa opinnot ensin, ja tarkastella sitten, riittääkö oma aika ja jaksaminen työntekoon opintojen ohella. Jos saat Kelan opintotukea tai muuta etuutta opintojen aikana, voi etuuden saamiseen liittyä tulorajoja tai muita työntekoa rajoittavia ehtoja
Voinko hyväksilukea aiempia opintoja?
Tutkintoon voidaan hyväksilukea aiemmin suoritettuja opintoja tai osaamista, mikäli ne vastaavat koulutuksen oppimissuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Hyväksilukemisesta käytetään termiä “aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistaminen” eli AHOT.
Hyväksiluvut käsitellään aina tapauskohtaisesti. Saat tarkempia ohjeita hyväksiluvuista koulutuksen alkaessa.
Koska opinnot alkavat?
Kevään yhteishaussa ja kesän polkuhaussa haussa olevat koulutukset alkavat elokuussa.
Syksyn yhteishaussa ja syksyn polkuhaussa haettavat koulutukset alkavat tammikuussa.
Kysy lisää
Hakemiseen liittyvät kysymykset: Hakijapalvelut
Polkuopintoihin liittyvät kysymykset: Avoin AMK
Koulutukseen ja opiskeluun liittyvät kysymykset:
Saitko opiskelupaikan?
Tervetuloa opiskelijaksi Turun AMK:iin! Hienoa saada sinut osaksi yhteisöämme.
Uuden opiskelijan oppaasta löydät ohjeet opintojen aloitukseen ja tarkempaa tietoa ensimmäisistä koulupäivistä. Nähdään kampuksilla ja verkossa!
Opiskelijakaupunkina Turku
Turku on todellinen opiskelijakaupunki, jo vuodesta 1640. Kaupungissa on yhteensä on 40 000 korkeakouluopiskelijaa. Turussa kaikki on lähellä ja arki sujuu. Turkulaisista korkeakouluopiskelijoista 98 % suosittelee Turkua opiskelupaikkana.
