Insinööristä projekteihin: ”Tee asioita, jotka ovat itsellesi merkityksellisiä”

Alumni Milla Ranta valmistui elintarviketekniikan insinööriksi, mutta suuntautui myöhemmin projektialalle.

Teksti: Siiri Welling
Kuva: Milla Ranta

Milla Ranta saa energiaa haasteista ja itsensä kehittämisestä. Sen takia hän kahmi lukiossa erilaisia kursseja niin paljon, että suoritti sen neljässä vuodessa.

– Kaikkien kurssien kanssa valmistuminen kolmessa vuodessa ei vain onnistunut. Kolmannen vuoden keväällä Turun AMK:sta tultiin lukioon esittelemään insinööritutkintoa, jossa pystyi erikoistumaan elintarvike-, bio- tai laboratoriotekniikkaan. ”Insinööriys” resonoi välittömästi sen kanssa mitä pidin kiinnostavana ja innostavana, joten suoritin loput kolmannen ja neljännenkin vuoden opinnoista vielä samana keväänä, kirjoittamatta ylioppilaaksi. Sukulaiset varoittelivat, että ylioppilastutkinnon suorittamatta jättäminen tulee kaduttamaan, mutta eipä ole noiden paperien perään kyselty kertaakaan, sanoo Ranta.

Itseäni projekteissa kiinnostaa erityisesti se, miten kaikkea aiemmin opittua pystyy soveltamaan ja hyödyntämään uudella tavalla.

Lukion jälkeen vuonna 2010 Ranta pääsi opiskelemaan bio- ja kemiantekniikan insinööriksi. Hän suuntautui elintarvikepuolelle, ja teki opinnäytetyönsä laitilalaiselle Munax-yritykselle. Opinnäytetyön tuloksena valmistui munapohjainen proteiinismoothie, joka valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi tuotteeksi. Munaxin jälkeen Ranta päätyi vielä tekemään töitä tuotekehityksen puolella Liedon Maalaiskanalla.

–Tuotekehitysprojektien lisäksi olin aktiivisesti mukana myös muun muassa tuotantolaitoksen laajennusprojektissa ja niistä vuosista syntyi kipinä tehdä töitä projektien parissa, sanoo Ranta.

Hyppäys projekteihin

Projektityö elintarvikealalla näytti Rannalle, että projektiosaaminen on arvokasta monenlaisissa tehtävissä alasta riippumatta. Aihe kiinnosti Rantaa, joten hän päätti opiskella projektijohtamista. Turun ammattikorkeakoululla oli tuolloin haussa projektijohtamisen YAMK-koulutus, ja Ranta haki siihen. Opinnot olivat käytännönläheisiä ja sukelsivat syvälle aiheeseen. Opintojen aikana Ranta oli töissä Neste Engineering Solutionilla ja tutustui samalla insinööritoimiston projektimaailmaan ja tapaan tehdä projekteja.

– YAMK-opinnoissa projektitoiminnan parhaat käytännöt avattiin yksityiskohtaisesti, ja uutta tietoa tuli valtavasti. Opintojen aikana kuulin myös projektitoimistoista: nämä ovat yksittäisiä henkilöitä tai tiimejä, jotka vastaavat projektitoiminnan ja mm. siihen liittyvien prosessien ja työkalujen kehittämisestä organisaatiossaan. Tyypillisesti rooliin kuuluu myös projektihenkilöstön tukeminen ja osaamisen kehittäminen, oli sitten kyseessä asiantuntijat tai johtoryhmä. Tehtävä tuntui kutsuvalta, ja veikin minut sitten Valtorille kehittämään julkishallinnon ICT-projektitoimintaa, sanoo Ranta.

Projektiosaaminen on välttämättömyys, jos projektien halutaan onnistuvan. Ranta mainitsee kolme yleistä sudenkuoppaa, jotka vaikeuttavat projekteissa onnistumista: Ensimmäinen sudenkuoppa liittyy siihen, ettei organisaatiossa ylipäätään ole yhtenäistä tapaa johtaa projekteja. Silloin organisaatio ei voi tukea projektien onnistumista ja projektin eteneminen on yksilöiden oman kyvykkyyden varassa. Projektien tasolla yleisiä haasteita ovat epäselvät tavoitteet ja roolit – kun ei ole selkää yhteistä suuntaa, eikä ymmärrystä omaan rooliin kohdistuvista odotuksista, on hankala saavuttaa tavoitteita. Yksilötasolla roolista riippumatta haasteena on usein yksin puurtaminen ja mahdollisesti heikot itsensä johtamisen taidot. Ranta muistuttaa, että parhaimmat tulokset saavutetaan aina yhteistyöllä.

– Itseäni projekteissa kiinnostaa erityisesti se, miten kaikkea aiemmin opittua pystyy soveltamaan ja hyödyntämään uudella tavalla. Ehkä tämä on osa sitä insinöörin ajattelumallia – kaikkeen voi löytyä parempi ratkaisu kulman takaa. Kun projekteihin osallistuu erilaisia ihmisiä kokemuksineen ja osaamisineen, on ratkaisujen määrä rajaton, sanoo Ranta.

Opiskelijalle Rannalla on selkeä vinkki: Mene rohkeasti kohti omia unelmia.

– Omien arvojen ja asenteiden säännöllinen reflektointi on hyvä rutiini. Pysy siis tietoisena siitä, mikä oikeasti tuntuu itsellesi merkitykselliseltä ja mene rohkeasti sitä kohti. Tee niitä asioita, jotka antavat sinulle energiaa ja voimaannuttavat sinua, sanoo Ranta.

Artikkeli on julkaistu 10.2.2023 aiemmalla turkuamk.fi -sivustolla.