ICT-ohjelmistojen ympäristövaikutuksia arvioidaan harvoin

Yhä useampi tietää, että ICT-laitteiden valmistaminen vie melkoisen paljon energiaa. Alan keskeisimmät haasteet liittyvät elektroniikkajätteeseen, jota syntyy yli 53,6 miljoonaa tonnia vuosittain. MitViDi-hankkeessa kehitettiin julkisille hankkijoille työkalu ICT-järjestelmähankintojen ympäristövaikutusten arviointiin.

Hankkeessa olivat mukana Sonja Lankiniemi (oik.), Annika Holmbom, Anne-Mari Tuikka ja Kimmo Tarkkanen.

Teksti ja kuva: Siiri Welling

ICT-laitteiden valmistuksessa käytetään paljon harvinaisia raaka-aineita, ja yleensä aineiden louhinta tapahtuu huonoissa työolosuhteissa.

Tästä huolimatta moni on tuskin tullut ajatelleeksi, että myös laitteiden elinkaaren aikana syntyy merkittäviä päästöjä. Päästöjä syntyy esimerkiksi siitä, miten paljon ohjelmiston tai ICT-infrastruktuurin pyörittäminen vie energiaa.

– Yleensä päästöjä pohdittaessa kiinnitetään huomiota liikenteeseen ja ruokaan, mutta ei ajatella, että myös ICT-laitteilla ja niissä pyörivillä ohjelmistoilla on vaikutusta päästöjen syntymiseen. Tilannetta hankaloittaa se, että mittareita ohjelmistojen päästövaikutusten tarkasteluun ei ole vielä ollut, kertoo Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sonja Lankiniemi.

Lankiniemi on vetänyt Turun AMK:n osuutta MitViDi-hankkeessa (Mittarit Vihreän Digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin), jossa kehitetään julkisille hankkijoille työkalu ICT-järjestelmähankintojen ympäristövaikutusten arviointiin. Hanketta koordinoi Turun yliopisto. Turun AMK on kerännyt, koostanut ja analysoinut tietoa liittyen ICT-hankintoihin eri sidosryhmiltä.

 ICT-laitteiden ja ohjelmistohankintojen osuus julkisista hankinnoista on suuri, ja ne korostuvat myös yksittäisten toimijoiden hankinnoissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan ICT-alan laitteiden ja palveluiden osuus maailman sähköenergian kulutuksesta on noin 4–10 prosenttia.

– ICT-laitteiden ja ohjelmistohankintojen osuus julkisista hankinnoista on suuri, ja ne korostuvat myös yksittäisten toimijoiden hankinnoissa. Julkisten tahojen hiilijalanjäljen pienentämisessä katseen tulee kohdistua myös ICT-hankintoihin, tarkentaa Turun AMK:n erityisasiantuntija Anne-Marie Tuikka.

Muna vai kana -tilanne

Julkinen sektori hankkii vuosittain ICT-alan laitteita ja palveluita yli miljardilla eurolla. Vuonna 2021 se oli Suomessa valtion suurin hankintakategoria. Siksi isojen organisaatioiden kohdalla on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ICT-alan laitteista ja palveluista syntyviin päästöihin. Toistaiseksi ongelmana on kuitenkin ollut se, että julkisilla organisaatioilla on vain rajallisesti työkaluja arvioida ohjelmistojen kestävyyttä. ICT:n osalta olemassa olevat kestävät kriteerit liittyvät laitteisiin ja esimerkiksi niiden elinkaaren pidentämiseen.

Ohjelmistojen osalta kriteereiden puute vaikuttaa siihen, että ympäristöä ei ole huomioitu kilpailutuksissa. Jos julkiset organisaatiot eivät vaadi kestävyyttä ohjelmistohankinnoilta, ei niitä myöskään synny markkinoille. Näin syntyy ICT-hankintojen muna ja kana -tilanne.

– Erikoistahan tässä kaikessa on se, että ICT-alan asiantuntijat ovat melko hyvin tietoisia ohjelmistojen ja laitteiden energiankulutuksesta ja hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Sovellusten tehokkuuteen ei vain ole tarvinnut kiinnittää huomiota pitkiin aikoihin, koska kapasiteettia raskaiden ohjelmistojen pyörittämiseen on riittänyt. Vihreää koodausta siis osataan jo alan yrityksissä ja onneksi heiltä tuntuu löytyvän taitoa ja halua vaikuttaa asioihin, sanoo Turun AMK:n lehtori Kimmo Tarkkanen.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan ekologisesti kestävä digitalisaatio on energiatehokasta, hiiletöntä sähköä, datatalouden ilmastoystävällisyyttä, laitteiden käyttöiän pidentämistä, arvometallien kierrätystä, datan läpinäkyvyyden lisäämistä, kuluttajien tietoisuuden lisäämistä ja nousevien teknologioiden hyödyntämistä. Ohjelmistojen osalta päästöjen suuruuteen vaikuttavat muun muassa koodin laatu, tiedonsiirto ja päivitykset. Mittaaminen on hankalaa, mutta keskenään erilaisia ohjelmistoja mittaamalla voisi määrittää standardeja, joiden avulla päästöjen arviointi ei vaatisi monimutkaisia laskelmia, vaan lähinnä tiettyjen kriteerien noudattamista.

Hankkeen tulokset on julkaistu oppaan muodossa. Opas käsittelee ICT-alan sekä ohjelmistojen kestävyyttä ja on tarkoitettu niin ICT-hankintoja tekeville kuin alan yrityksillekin. Lisäksi hankkeen sivuilla on julkaistu online-työkalu ohjelmistohankintojen arviointiin. Turun ammattikorkeakoulussa tutkimusta pyörittää Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä yhdessä Terveysteknologian tutkimusryhmän kanssa.

Artikkeli on julkaistu 11.9.2023 aiemmalla turkuamk.fi-sivustolla.

Tutustu tutkimukseemme