Häiritseekö hälinä työpaikalla? Koetteleeko kuumuus työsuoriutumista? Psykofysiikan laboratoriossa tutkitaan miten sisäympäristö vaikuttaa ihmiseen

Monen kokemuskin sen vahvistaa: kun avo- tai nyttemmin monitilatoimistossa muiden puheesta erottaa sanoja, kuulo terästäytyy, huomio kiinnittyy toisaalle ja keskittyminen herpaantuu. Eri äänilähteiden ja muiden sisäympäristötekijöiden vaikutuksia ihmiseen tutkitaan Turun AMK:n psykofysiikan laboratoriossa Turun Kupittaalla.

Henna Maula ja ihmisen kuuloa jäljittelevä keinopää.

Teksti ja kuvat: Martti Komulainen.

– Vahvuutemme on fysiikan ja psykologian osaamisen yhdistäminen, kuvailee fyysikko, erikoistutkija, tekniikan tohtori Henna Maula Turun AMK:sta.

Psykofysiikan laboratoriossa tutkimusta tekevät Maulan ohella erikoistutkija, psykologian tohtori Jenni Radun sekä kymmenen muuta tutkijaa. He kuuluvat Rakennetun ympäristön tutkimusryhmään, jossa tutkitaan akustiikan, ilmanvaihdon ja ympäristöpsykologian kysymyksiä.

Fysiikka ja psykologia lisättynä matemaattisella mallinnuksella on vahva yhdistelmä kun tutkimuskohteena on ihminen ja ihmisen kokema sisäympäristö. Monitieteellinen lähestyminen on välttämätöntä kun ihmisen kokemusta ympäristöstään tutkitaan. Mallinnusten avulla nähdään esimerkiksi tilassa vallitsevat ilmavirtaukset ja miten lämmönlähteiden sijoittelu vaikuttaa virtauksiin ja sitä kautta tilan vetoisuuteen.

Psykofysiikan laboratoriotiloissa Kupittaan EduCityssä tutkitaan mitä ihminen subjektiivisesti kokee, miten selviää erilaisista työsuoritteista tai millaisia muutoksia fysiologisissa vasteissa kehossa ilmenee, kun sisäympäristön olosuhteita säädellään. Sisäympäristön olosuhteita voivat olla eri äänilähteet, lämpöolot, valaistus sekä ilmavirtausten tai ilman laadun vaihtelut.

– Laboratoriotilamme ovat alan huippua. Näin hyvin toteutettu psykofysiikan koeympäristö, jossa on huomioitu sekä akustiikka, ilmanvaihto että erilaiset tutkimusasetelmat, on harvinaisuus. Psykofysiikan tutkimusta ajatellen on ollut hienoa kun on päästy suunnittelemaan tutkimustiloja jo rakennusvaiheessa, hehkuttaa Henna Maula.

Häiriötön koeympäristö

Sitä miten koehenkilöt kokevat eri sisäympäristön olosuhteet pitää pyrkiä tutkimaan mahdollisimman häiriöttömästi. Siksi laboratoriossa on erinomainen äänieristys ja kelluva lattiarakenne. Ilmanvaihdon äänetkin on minimoitu. Laboratorion oma taustamelutaso on alle kuulokynnyksen. Tämä mahdollistaa sen, että laboratorioon voidaan luoda juuri sellainen ääniympäristö kuin halutaan.

Lämpötilaa voidaan koetiloissa säädellä +18–+35 °C välillä, ilmanvaihtoa välillä 0-120 l/s. Korvausilman lähteenä voidaan käyttää myös tiloissa kiertänyttä ”kierrätysilmaa”. Täten voidaan tutkia sekä materiaalipäästöjen että ihmisperäisten epäpuhtauksien vaikutusta ihmiseen.

Mittauksia tehdään toki myös ”miljöössä”, todellisissa toimintaympäristöissä, mutta syy-seuraussuhteiden selvittäminen edellyttää vaikuttavien tekijöiden karsimista.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus

– Usein todettu asia että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, täytyy pitää aina mielessä kun tutkimusta tehdään. Ihminen kokee aina kaiken kokonaisuutena, tähdentää Henna Maula.

Jos siis tutkitaan vaikkapa melun häiritsevyyttä tulee ilmanvaihdon ja muiden ympäristötekijöiden olla hallinnassa.

Eri sisäympäristötekijöiden kokemista, stressivasteita ja tehtäväsuoriutumista mitataan muun muassa kyselyillä, fysiologisilla mittareilla, kuten sydämen sykkeellä ja stressihormonimittauksilla, sekä tarkkuutta, nopeutta ja muistisuoriutumista mittaavilla testeillä.

Monitoimitilat kuuma aihe

Työympäristöt on psykofysiikan kuuma tutkimusaihe. Ajankohtaisia ovat nyt monitilatoimistot. Niissä tarvitaan paitsi ilmanvaihdon ja akustiikan tutkimusta, myös tutkimusta ihmisten kokemasta työympäristön toimivuudesta ja viihtyisyydestä.

Monitilatoimistojen toimivuutta tutkitaan Turun AMK:n MOTTI -hankkeessa. Sen tavoitteena on luoda tieteellistä tutkimustietoa nykyaikaisista toimistoista, niiden fyysisistä olosuhteista sekä olosuhteiden vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin. Lisäksi hankkeesta saatavalla tutkimustiedolla voivat suomalaiset yritykset edistää vientiliiketoimintaansa.

Väärin mitoitettu ilmastointi ja hälinä haittaavat keskittymistä ja heikentävät työtyytyväisyyttä. Tämä on todennettu Turun AMK:n tutkijaryhmän kokeellisissakin tutkimuksissa, kun verrattiin koetilanteita, joissa oli hyvä tai huono ilmanvaihto, sopiva tai liian korkea huonelämpötila, sekä hyvä tai huono akustiikka.

Erottuva puhe häiritsee keskittymistä

Jos taustamelusta pystyy erottelemaan jotain selkeästi eli se on ymmärrettävää, haittaa se kognitiivisia suorituksia selvästi verrattuna tilanteeseen jossa ääni on ei-ymmärrettävää.

Toimistoympäristössä olevan, ei toivotun, puheen vaikutukset häiritsevyyteen ja työn kuormittavuuteen on osoitettu näkyvän myös korkeammissa stressihormonitasoissa.

Turun AMK:n tutkijaryhmän tutkimuksissa toimistoympäristössä olevan, ei toivotun, puheen vaikutukset häiritsevyyteen ja työn kuormittavuuteen on osoitettu näkyvän myös korkeammissa stressihormonitasoissa.

Ongelmista ratkaisuihin

Psykofysiikkalaboratoriossa ei pelkästään tutkita ongelmatilanteiden vaikutuksia ihmiseen, vaan myös erilaisten ratkaisujen toimivuutta. Sisäympäristön tutkimusryhmän kokeellisissa tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi vastamelukuulokkeiden eri kuulokeasetusten vaikutuksia puheen aikana työskentelevään ihmiseen.

Lisäksi on osoitettu muun muassa suosituksia korkeammassa lämpötilassa (+29 °C) erillisen ilmasuihkun edistävän työssä jaksamista, viihtyvyyttä ja suoriutumista. Vaikutuksen havaittiin olevan vielä parempi, kun ilmasuihkua voi itse säätää sopivaksi.

Psykofysiikkalaboratoriossa ei pelkästään tutkita ongelmatilanteiden vaikutuksia ihmiseen, vaan myös erilaisten ratkaisujen toimivuutta.

– Tutkimuksemme tavoitteena on luoda uutta, tieteellisesti vertaisarvioitua tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää tuotekehityksessä, kansallisten rakennettua ympäristöä koskevien määräysten ja ohjeistusten kehittämisessä, kansainvälisessä standardisoinnissa sekä opetuksessa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia rakennetuissa ympäristöissä, tiivistää Henna Maula.

Artikkeli on julkaistu aiemmin 31.1. 2022 Talk-verkkojulkaisussa.