Terveydenhoitajakoulutusta 100 vuotta

Jokainen suomalainen kohtaa jossakin vaiheessa elämäänsä terveydenhoitajan; äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotihoidossa ja monessa muussa ympäristössä. Terveydenhoitajat työskentelevät eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terveydenhoitajatutkinto on kaksoistutkinto, joka sisältää sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnot. Ensin opiskellaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opinnot (180 op) ja sitten terveydenhoitajatyön ammattiopinnot (60 op).

Terveydenhoitajat tekevät työtä niin yksilöiden, perheiden, ryhmien kuin yhteisöjenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työ on itsenäistä, mutta edellyttää tiivistä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä.

Satavuotinen koulutuksen historia

Terveydenhoitajakoulutusta, alkujaan terveyssisarkoulutusta, edelsi yleinen lääketieteen, sairaanhoidon ja yhteiskunnan kehittyminen. Suomen sairaanhoitajakoulutuksen käynnistyttyä, 1860-luvulla, yleistyivät kiertävät sairaanhoitajat. Sairaanhoitajakoulutuksen käynnistäminen Suomessa vuonna 1867 liittyi vahvasti naisten yhteiskunnallisen aseman paranemiseen ja mahdollisuuteen kouluttautua.

Merkittävät lääketieteen havainnot, kuten bakteerien ja hygienian osuuden ymmärtäminen tartuntojen ehkäisemisessä ja sairaanhoitotyön kehittyminen tukivat terveyssisarkoulutuksen syntyä 1900-luvun alussa. Syksyllä 1924 käynnistyi Suomessa terveyssisarkoulutus, johon yhdistyi kolme, 1900-luvun alun lyhyempää koulutusta: Tuberkuloosihoitajatar, Huoltosisarkoulutus, sekä Kouluhoitajatarkurssi.

Terveyssisarkoulutus sai vahvasti kansainvälistä vaikutusta Euroopasta (Saksa, Englanti, Ranska) ja Yhdysvalloista, jossa oli ymmärretty terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhoitotyön merkitys yhteiskunnallisen kasvun ja vakauden rakentajana.

Nykyiset haasteet ammatilliselle osaamiselle

Nykyaikainen terveydenhoitajakoulutus on kehittynyt monen vaiheen kautta. Koulutetuilla terveydenhoitajilla on iso merkitys siinä, että Suomessa syntyy tänä päivänä maailman terveimmät lapset ja äitiyskuolleisuus on maailman matalinta. Erilaisten terveysongelmien ja muiden haasteiden moninaistuessa ja ympäristön muuttuessa yhä ennakoimattomammiksi, on terveydenhoitotyö vähintään yhtä ajankohtaista kuin aikaisemminkin.

Mielenterveyshaasteiden määrä kasvaa sekä Suomessa että globaalisti. Suomessa mielenterveys on yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suurin yksittäinen syy on masennus. Terveydenhoitajat ovat avainasemassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

Joka viides suomalainen aikuinen ylittää lihavuuden rajan ja myös lasten ja nuorten ylipaino on edelleen huolestuttavan yleistä. Pojista joka neljännellä ja tytöistä joka viidennellä on ylipainoa. Diabetesta puolestaan sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista. Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabetesta.

Vain alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi. Lasten liikkumattomuus huolettaa ja liikkuminen monesti vähenee kouluvuosien aikana. Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia: se tukee meidän fyysistä sekä henkistä hyvinvointiamme sekä pitää yllä työ- ja toimintakykyämme.

Voimistuva väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttavat terveydenhoitajienkin osaamisvaatimuksiin. Tehtävänkuvien muutokset ovat osin siirtäneet perinteisesti lääkäreille kuuluvaa työtä terveydenhoitajille.

Terveydenhoitajien uudistuvat asiantuntija- ja kehittämistehtävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän digitalisaatio vaativat kehittyvää ja uudenlaista ammatillista osaamista.

Laajaa yhteistyötä

Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutus on aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani alueellisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Kumppaneina koulutuksella on julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita sekä paljon järjestöjä ja yhdistyksiä. Turussa tehdään koulutusta osin yhdessä kaksikielisesti Novia-ammattikorkeakoulun ruotsinkielisen terveydenhoitajakoulutuksen kanssa. Oppilaitosyhteistyötä on myös toisen asteen kouluttajien kanssa.

Turun AMK:n terveydenhoitajakoulutus on myös aktiivinen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimija(TKI). Erilaisia hankkeita on opinnollistettu niin että opiskelijat pääsevät osana koulutustaan toimimaan niissä.

Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa, kolmivuotisessa CIELO -hankkeessa luodaan ja pilotoidaan verkkokoulutus ja mobiilisovellus, joiden avulla pyritään lisäämään tietotaitoa painonhallinnasta ja mielenterveydestä. Hankkeessa on yhteistyökumppaneita Meksikosta, Chilestä, Costa Ricasta, Latviasta ja Puolasta.

Satavuotista koulutusta juhlistettiin Turun ammattikorkeakoulussa kansallisena terveydenhoitajapäivänä 18.9.2024. Juhlassa oli mukana terveydenhoitajia, kouluttajia ja opiskelijoita sekä järjestöjen, yhdistysten ja yritysten edustajia.