Turun AMK tutki biohajoavia muoveja kansainvälisessä hankkeessa

BIO-PLASTICS Europe -hankkeen tavoitteena oli kehittää kestäviä strategioita ja ratkaisuja biopohjaisille muovituotteille. Projekti sisälsi tuotesuunnittelua, terveys- ja turvallisuusstandardeja sekä elinkaaren loppuvaiheen ratkaisuja. Hankkeessa keskityttiin erilaisiin biopohjaisiin materiaaleihin, kuten polymaitohappoon (PLA), polybutyleenisukkinaattiin (PBS) ja polyhydroksialkanoaattiin (PHA). Turun ammattikorkeakoulusta hankkeessa olivat mukana  Uudet materiaalit ja prosessit – ja Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmät.

– Tutkimusryhmämme haastatteli yrityksiä koskien biomuovien käyttömahdollisuuksia kalateollisuudessa. Mietimme myös biomuovien mahdollisia liiketoimintamalleja ja lisäksi loimme hankkeen aikana kerätystä materiaalista kursseja opiskelijoille, kertoo Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden liiketoimintamallit tutkimusryhmän vetäjä Annika Holmbom. 

Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmä keskittyi tutkimaan biopohjaisten muovien hajoamista. Tutkimuksessa keskityttiin kahden yrityksen biohajoavien tuotteiden tutkimukseen ja siihen, miten biohajoavat muovit voisivat vastata erilaisiin EU:n ympäristövaatimuksiin.

– Biohajoavat muovit hajoavat kyllä jossain määrin esimerkiksi veteen, mutta ne muuttuvat mikromuoviksi, jolloin ongelma ei poistu. Toinen tärkeä löydöksemme oli, että biohajoavat muovit tarvitsevat usein teollisen kompostorin hajotakseen ympäristöystävällisesti, ja sellaisia ei ole aivan joka paikassa. Lisäksi biohajoavien muovien soveltuminen teollisiin kompostoreihin vaatii vielä lisäselvityksiä, sillä biokaasulaitoksilla oli ongelmia hajoamisen kanssa, kertoo Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmän ja hankkeen anaerobisen hajoamisen tutkimuksen työryhmän vetäjä Liisa Lehtinen. 

Työryhmä totesi myös, että biohajoavat tuotteet sopivat parhaiten kertakäyttötuotteisiin, kuten kertakäyttöastioihin. Kosteusherkkyys rajoittaa biopohjaisten muovien käyttöä esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. 

Lisätutkimusta tarvitaan

Biohajoavat muovit voisivat potentiaalisesti ratkaista monia kalatalouden ongelmia, mutta toistaiseksi sopivia käyttökohteita on Suomessa rajallisesti. Esimerkiksi vieheissä biohajoavat muovit toimivat hyvin, mutta verkoissa kosteusherkät muovit eivät takaa riittävää kestävyyttä. Sekä Lehtinen että Holmbom kertovat, että kalatalouden osalta biopohjaiset muovit vaativat vielä selvitystä. Silti hankkeen aikana on innovoitu erilaisia ratkaisuja, joiden kaupallistaminen tulee viemään vielä vuosia. 

Kokonaisuudessaan hankkeen aikana tutkittiin biohajoavien muovien soveltuvuutta esimerkiksi leluissa, erilaisissa pakkauksissa, kertakäyttöastioissa sekä erilaisissa kalatalouden työvälineissä. Loppuraportissa korostetaan kuitenkin lisätutkimusten tärkeyttä biopohjaisten muovien suhteen. 

Hanketta rahoitti EU:n Horisontti 2020-ohjelma. 

Tutustu hankkeen nettisivuihin .