Opiskelijat kehittävät alueen hyvinvointia

teksti: Saija Vanhanen
kuva: Mikko Viitanen

Puolivuosittain järjestettävä TALK – Näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -webinaari kokosi jälleen noin 180 kuulijaa monipuolisten asiantuntijaesitysten äärelle. Master School -opiskelijat Maarit Elo  ja Taru Vaara hoitivat juonnon ja keskustelun avaukset. Webinaarin suunnittelusta vastasivat Sini Eloranta, Ritva Laaksonen-Heikkilä ja Anssi Lähde.

– Master School -opiskelijoiden laaja kehittämis- ja tutkimustyö työelämässä tulee webinaarissa hyvin esille. Tilaisuudessa myös uudet opiskelijat saavat ideoita osaamisensa kehittämiseen oman opinnäytetyön parissa, kertovat Eloranta, Laaksonen-Heikkilä ja Lähde tyytyväisenä.

Kehittämistyön selkeä esitys toi voiton

Opiskelijoiden esitykset kehittämistöidensä tuloksista olivat esillä webinaaria edeltävinä viikkoina nettisivuillamme . Niistä sai äänestää mieleisensä perustelujen kera.

Posteriäänestyksen 168 äänestä eniten ääniä sai Mikko Viitasen esitys TAIMI-terveyspelistä 41 äänellä. Toiseksi eniten ääniä sai Annika Hannulan (22 ääntä) esitys ja kolmanneksi tuli Miia Varjonen (21 ääntä).

Voittajaposterista äänestäjät totesivat muun muassa, että se oli selkeä ja yksinkertainen. Tekstiä ei ollut liikaa, silti se on hyvin informatiivinen ja visuaalinen.

Lisää Mikko Viitasen kehittämistyöstä voit lukea Talk-verkkoartikkelista .

Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat vertaistukitoimintaa

Riina Turja tutki kehittämistyössään maahanmuuttajanaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden erityispiirteistä. Tutkimus oli osa WoHealth-hanketta.

– Maahanmuuttajanaisille annetaan terveyspalveluja, mutta niihin ei välttämättä aina löydetä. Vertaistukitoiminta on heidän mielestään tarpeen, joten vertaistukikoulutusta tulisi jatkaa ja kehittää edelleen.

Hänen mukaansa maahanmuuttajanaisten erityispiirteet tulisi huomioida muun muassa Käypä hoito -suosituksissa.

Tutustu Turjan esitykseen . 

Miten sote-alalle saadaan työntekijöitä?

Liisa Nikkilän aiheena oli uusien sukupolvien rekrytointi ja sitouttaminen sote-alalle. Tavoitteena oli kehittää työkaluja ja malli esimiehille työntekijöiden sitouttamiseksi.

Hän myös vertaili nykyisen ja tulevan sukupuolen erilaisuutta. Tulevat sukupolvet tarvitsevat viihtyvyyttä työssään, palautetta, uudenlaisia oppimistapoja ja panostusta perehtymiseen. Myös perhe ja vapaa-aika pitää sovittaa työhön.

- Uudet sukupolvet tarvitsevat joustoja työssään ja heidät tulee nähdä työelämässä mahdollisuutena. Jotta vahvuudet saadaan hyödynnettyä, tulee heidät saada houkuteltua työelämään.

Lue lisää Talk-artikkelista .

Toisen asteen opettajille kehitettiin terveystietotesti työvälineeksi

Johanna Lindegren kehitti toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajien työvälineeksi terveystietotestin. Opiskelijoille suunnatun terveystietotestin tavoitteena oli vahvistaa tietoa terveydestä ja elintavoista. Lisäksi haluttiin kehittää opetusmenetelmiä opetuksen tehostamiseksi.

- Nuorille terveyskasvatukseen testi toimii tehokkaana ja vaikuttavana menetelmänä. Se on konkreettinen ja osallistava nuoria kiinnostava menetelmä.

Tuloksena kehittämistyöstä toteutettiin Kahoot! -peli sekä terveystietotesti-sivusto .

Lisää aiheesta voit lukea Ankkuripaikka-blogista .

Palliatiivisen hoidon henkilöstölle toteutetaan tukiverkostomalli

Hanna Pohjankukan aiheena oli Palliatiivinen hoito ympärivuorokautisessa palveluasumisessa- henkilöstön tukiverkostomallin kehittäminen. Projektin tavoitteena oli parantaa palliatiivista hoitoa ja laatia tukiverkostomalli.

Palvelutarve kasvaa koko ajan. Asukkaat ovat myös entistä iäkkäämpiä ja hauraampia.

- Palliatiivisen hoidon toteuttamista voidaan tukea toimintakäytäntöjen dokumentoinnilla, koulutuksella, oikeanlaisilla välineillä, yhteistyöllä ja suunnitelmallisuudella.

Osaamisen ja työssäjaksamisen tukea tarvitaan säännöllisesti. Yksilöllisen hoidon takaaminen vaatii suunnittelua, ennakointia ja toteutusta.

Katso Pohjankukan esitys.

Työhyvinvointiin saatiin mentorointimalli

Jaana Maula kehitti uuden työntekijän mentorointia työhyvinvoinnin ja ammatillisen kasvun tueksi. Tavoitteena oli edistää työssä tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä sekä tukea työhön sitoutumista.

- Mentorointi on hyvä lisä perehdyttämisen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan korvata perehdyttämistä. Mentoroinnin avulla vahvistetaan osaamista ja jaetaan kokemustietoa, tuetaan ja kannustetaan uutta työntekijää.

Mentoroitavan ja mentorin tulee molempien olla aktiivisia. Mentoroinnin edellytyksenä on johdon tuki. Maulan kehittämistyön tuloksena kehitettiin mentorointimalli.

Katso Maulan esitys .

Asiantuntijat tuovat kentän ääntä webinaariin

Talk-webinaarin opiskelijoiden suullisten esitysten lisäksi webinaariin toivat kentän äänen sotehy-koordinaattori Terhi Tevameri sekä Turun AMK:n alumnit.

Tevameri kertoi sosiaali- ja terveysalan henkilöstötilanteesta. Tevameri toi esiin muun muassa koronan vaikutukset työvoiman kysyntään sekä digitalisaation vaikutukset sote-alaan.

Sovellusasiantuntija, terveydenhoitaja (YAMK) Anu Kaunio , sosiaalikuraattori, sosionomi (YAMK) Dina Varjamo ja varhaiskasvatusjohtaja, sosionomi (YAMK) Kaisa Rantala kertoivat siitä, miten YAMK-tutkinto on vaikuttanut heidän työuraansa.

Lue artikkeli  aiheesta.