Miten vastuullisuus näkyy sosiaali- ja terveysalalla?

Viime aikoina on paljon keskusteltu muun muassa lasten- ja vanhustenhuollon tilanteesta, esiin on noussut kärjistäenkin kaltoinkohtelua. Siksi on hyvinkin ajankohtaista miettiä, mitä tarkoittaa yhteiskuntavastuu? Miten sosiaalialan yksityiset palvelujen tuottajat onnistuvat yhteiskuntavastuun edistämisessä?

Turun ammattikorkeakoulussa koulutetaan tulevia sosiaalialan ammattilaisia. Koulutuksessa tulisikin huomioida yhteiskuntavastuuajattelu.

– Mielenkiinnolla seuraan, miten asia otetaan opetussuunnitelmissa huomioon. Nuoret ovat valveutuneita tuotteiden ja palveluiden suhteen, yhteiskuntavastuu tulee varmasti olemaan tärkeä asia myös rekrytointitilanteissa, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katariina Felixson pohtii.

– Seminaari järjestettiin osana sosionomikoulutuksen Yrittäjyys hyvinvointipalveluissa -opintoja. Seminaari oli päänavaus, jonka kautta yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemoja voidaan käsitellä konkreettisemmin ja työelämälähtöisemmin palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvien opintojen yhteydessä, lehtori Juha Knuuttila kertoo.

Suomalaiset vaikuttavat valinnoillaan yhteiskuntavastuun toteutumisesta

Yhteiskuntavastuu-seminaarissa toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn Liitosta puhui vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta yrittämisestä sosiaalialalla. Lisäksi tilaisuudessa järjestettiin paneeli, jossa oli mukana sosiaalialan, rahoituksen ja Turun kaupungin asiantuntijoita.

Lausala kertoi, että vastuullista työtä tehdään yhteistyössä jäsenten kanssa. Ulospäin toiminta näkyy Avainlippu, Yhteiskunnallinen yritys ja Design from Finland -merkeissä. Avainlippu kertoo, että tuote on tehty Suomessa, Design from Finland -merkillä varustettu tuote on suunniteltu Suomessa.

- Yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa koko yritystä. Yritys pyrkii tukemaan suomalaista työllisyyttä, huomioi kulutuksensa vastuullisuuden, suosii kotimaisia tuotteita ja on valmis maksamaan suomalaisesta vastuullisesta tuotannosta, Lausala luettelee.

Yritysvastuussa vastataan sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksellisista tekijöistä. Näistä esimerkkejä ovat:

• vastuullinen johtaminen, vastuullinen työ (vero, työ, alihankinnat, hyvinvoivat kansalaiset, työmahdollisuudet, hyvä elämä ja hyvinvointi)
• yritysten keskeiset vastuudellisuuden teemat: sosiaalinen vastuu (tasa-arvo työyhteisössä, yksityisyys ja tietosuoja, työntekijöiden koulutus); ympäristövastuu
• liiketoiminnan vastuullisuus, viestintä ja brändi.

Lausala toteaa, että Yhteiskunnallinen yritys -merkki sertifioidaan koko yritykselle. Yritys tuottaa yhteiskunnalle hyvää.

- Yhteiskunnallinen yritys -merkki kertoo: yritys tekee hyvää, jakaa hyvää; mahdolliset voitot suunnataan yhteiskunnalliseen hyvään, Lausala vetää lopuksi yhteen.

Miten yhteiskuntavastuullisuus näkyy työelämässä?

Yhteiskunnallisesta yrityksestä ja vastuullisuudesta puhuttiin paneelissa. Osallistujia olivat kehittämispäällikkö Sakari Tiitta Ote-Säätiöstä, toimitusjohtaja Henna Komonen Merikratos Oy:stä, johtaja Heidi Sillanpää Aapeluskodista (kuuluu Merikratokseen), toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen Kotikunnaksesta, projektipäällikkö Sari Holmberg Turun kaupungilta, asiakkuus- ja myyntipäällikkö Babi Lyrintzis Turun Seudun Osuuspankista.

Lausala totesi, että Helsingin ja Tampereen jälkeen Turun seudulla on kolmanneksi eniten Yhteiskunnallinen yritys -toimintaan liittyviä jäseniä. Mitä käytännössä tarkoittaa, jos yrityksellä on Avainlippu tai Yhteiskunnallinen yritys -merkki?

Tiitta totesi, että Otteen toiminta olisi samankaltaista ilman merkkiäkin, samojen periaatteiden mukaisesti toimittaisiin. Sillä kuitenkin todennetaan toiminnan laatu.

– Emme tavoittele voittoa, mutta toiminnan tulee olla kannattavaa, jotta ylipäänsä voi toimia. Voitolla vaikutetaan palvelujen tuottamiseen, kehitystyöhön, vastaamaan asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeisiin niin että toiminta on laadukasta, Tiitta mainitsi.

Merikratoksella Avainlippu osoittaa, että toiminnalla on kannattava ja kestävä kasvu, joka sisältää inhimillisen pääoman, palvelujatkumon, palveluiden tuotteistamisen. Se näkyy kaikessa toiminnassa.

– Taloudessa huomioidaan kestävä maltillinen kasvu, työpaikkojen varmuus, toiminnan kehittäminen voitolla, veronmaksu Suomeen. Sosiaalinen vastuu näkyy asiakaslähtöisyydessä ja -työssä sekä panostuksessa koulutukseen, työterveyteen ja työn tukirakenteisiin. Ympäristövastuussa huomioidaan kestävä kehitys, kierrätys, kompostointi ja korjaaminen, Komonen kuvaa.

Sillanpää jatkaa, että Aapeluksen sijaishuollossa huomioidaan ympäristövastuu kasvatuksessa osallistamalla lapset. Kun ei voida vaikuttaa koko maailmaan, vaikutetaan yksilöihin.

Kotikunnaksessa toteutetaan kansalaistoimintaa ja palvelutuotantoa. Kansalaistoimintaan saadaan julkista rahaa, siksi toiminnot on erotettava toisistaan. Kummassakin toteutuu sosiaalinen yhteiskuntavastuu.

– Kolmannen sektorin tavoitteena on tasavertainen yhteiskunta, jossa vähennetään keskinäistä eriarvoisuutta. Toimintamme on keskittynyt vanhuksiin. Palvelutuotannossa tavoitteena on, että heidän elämänlaatuaan ja osallisuuttaan parannetaan. Julkisen rahan käytössä taloudellinen vastuu on tekemisessä läsnä, Heiskanen huomauttaa.

Vastuullisuus maksaa

Holmberg toteaa, että kaupungin strategiassa on määritelty vahvat tavoitteet sosiaalisen ja kestävän kehityksen osalta. Vastuullisuutta ohjataan hankintojen kautta. Niiden valmistelussa huomioidaan muun muassa terve kilpailu, harmaan talouden estäminen, sosiaaliset kriteerit, työllistävät vaikutukset, kestävä kehitys, kiertotalous.

– Turkulaiset halutaan mukaan keskusteluun. Palveluiden tai tuotteiden hinta ja laatu syntyy sopimuskauden aikana, asiakaspalaute on silloin huomioitava, Holmberg jatkaa.

Kun kaupunki kilpailuttaa toimintojaan, sitä velvoittaa EU:n kriteerit ja laki säätelee muun muassa saavutettavuuden ja esteettömyyden suhteen. Kilpailutuksessa huomioidaan myös esimerkiksi kestävä kehitys, sosiaaliset vaatimukset kuten työllistämisvaikutukset. Yhteiskunnalliset vaateet lisääntyvät koko ajan.

Turun Seudun Osuuspankin arvopohjat näkyvät toiminnassa. Taloudellisesti toiminta on kestävää, kun ei eletä yli varojen. Rahoittaja seuraa, miten yritys pystyy hoitamaan maksunsa.

– Pankin toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa, jotta yritysten ja yhdistysten toiminta pystytään kattamaan. Arvopohjassa on yhteisöllinen tekeminen: kun asiakkaalla menee hyvin, se näkyy myös pankin toiminnassa. Pankki antaa myös senioripuolella palveluja digitaalisten palvelujen tuottamiseen, Lyrintzis toteaa.

Kaupungin toiminta kytkeytyy monesti pankin toimintaan. Pankin asiakkaiden osalta regulaatiovaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Toiminnan pitää kestää päivänvalo.

Rekrytoinnissa huomioidaan yritysten yhteiskuntavastuu

Paneelissa tuotiin esiin, että asenteissa on haastetta. Pankkiala on hyvin valvottua ja regulaatiot lisääntyvät edelleen. Valvonta on keskeistä myös sote-alalla, nykyisellään valvonta on paljon palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmien varassa. Valvonta tuo esiin epäkohtia.

Palvelujen tulisi olla laadullista ja lakien mukaista. Suurin haaste on hinnan ja laadun suhde. Kilpailua vääristävät halvat hinnat. Sopimuskaudella tulisi valvoa, että luvatut palvelut myös toteutuvat.

– Vastuun kantamisessa tulisi keskustelua käydä jatkuvasti, jotta toimintoja voidaan parantaa. Palvelujen tuottamiseen liittyy hankintojen, hinnan ja velvoitteiden kohtaaminen. Dialogia ja yhteistyötä voisi olla enemmän, jotta vaikeat asiat saadaan hoidettua ennen kuin tehdään mitään peruuttamatonta.

Pankkimaailmassa ja sosiaalialalla on pulaa asiantuntijoista. Nyt on työntekijöiden markkinat. Työnhakijat ovat valveutuneita, he haluavat omiin arvoihin perustuvia töitä. Toisaalta he myös etsivät mahdollisuuksia, urakehitystä ja joustavaa työtä.

– Hakijat ovat todenneet yrityksen nettisivuilla arvot ja vastuullisuuden, he kysyvät mitä ne tarkoittavat arjessa, esimerkkejä.  Kysymyksiä tehdään uutisten pohjalta. Mutta he voisivat haastaa enemmänkin, kysyä rohkeasti henkilöstötyytyväisyys-, asiakastyytyväisyys- ja harjoittelutyytyväisyyskyselyiden tuloksia.

Hakijan pitää selvittää, mitä työtä tulee tekemään, jotta ei tule pettymään. Työn luonne on muuttunut, työssä pitää olla luova ja on oltava asennetta. Opiskelijoille todettiin, että lähtekää rohkeasti haastamaan työnantajia.

------

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa. Keskeinen tehtävä on vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, jotta työpaikkoja säilyy ja uusia syntyy. Liitto myöntää Avainlippu, Design from Finland ja Yhteiskunnalliset yritykset -merkit. https://suomalainentyo.fi/

Sosiaalipalvelusäätiö Ote sr. on kuntoutus- ja valmennuskeskus, jonka pääasiallinen tehtävä on kuntouttavan työtoiminnan edistäminen sekä järjestää ylläpitäviä palveluita esimerkiksi sairaseläkeläisille. Yrityksellä on Yhteiskunnallinen yritys -merkki. https://www.otesaatio.fi/

Merikratos Oy tarjoaa perhepalveluita, sijaishuollon palveluita ja sijoitetun jälkihuoltopalveluja sekä palveluja ammattilaisille. Aapeluskodit kuuluvat Merikratokseen. Yrityksellä on Avainlippu-merkki ja yhdellä Aapeluksen pienryhmäkodilla Joutsenmerkki. https://www.merikratos.fi/

Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Kotikunnas edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Yritys on Luotettava kumppani. https://kotikunnas.fi/

Turun Seudun Osuuspankki tarjoaa kattavia pankki- ja vakuutuspalveluita. https://www.op.fi//web/op-turun-seutu

Turun kaupunki on sitoutunut Turku 2029 -kaupunkistrategiassa toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassaan. http://www.turku.fi/