”Olen pitkästä aikaa sellaisessa paikassa, jossa voi olla omanlaisensa”

Teksti: Julia Lehtilä
Kuva: Jenni Laaksonen

–  Mietin ensin, että viitsinkö enää hakea. Haluanko taas kuulla sen, etten päässyt sisälle? Sitten ajattelin, että jos haluan toteuttaa unelmiani, niin se täytyy tehdä nyt. Otin riskin. Niinpä minä hain ja pääsin. Se tuntui epätodelliselta! Jenni kuvailee.

Ensimmäiseen amk-tutkintoonsa, tradenomiksi, Jenni valmistui vuonna 2009. Sen jälkeen hän on työskennellyt pankissa ja markkinoinnin parissa. Välissä hän on opiskellut valokuvausta myös Voionmaan opistossa ja Muurlan opistossa, opiskellut julkaisugraafikoksi ja tullut äidiksi. Jenni on myös työskennellyt valokuvaajana. Kaiken taustalla on kuitenkin pysynyt unelma Taideakatemiassa opiskelusta.

–  Kiinnostuin taidevalokuvasta jo vuosia sitten. Taideakatamian kuvataiteen koulutus on tuntunut minulle parhaimmalta vaihtoehdolta, hän kertoo.

Laaksosen mukaan jo ensimmäisen syksyn perusteella kuvataiteen koulutuksella on hänelle paljon annettavaa omasta valokuvaustausta huolimatta. Mielessä piilee myös toive, että kuvataiteella pystyisi vielä jonain päivänä elättämään itsensä.

– Koulutus on avannut uusia näkökulmia ja tarjonnut jopa uutta elämänkatsomusta. Se tukee omaa kuvataitelijuutta sekä tekijälähtöisyyttä, Laaksonen kertaa.

Jennin elämäntilanne on myös hieman erilainen, kuin monella muulla ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittavalla: hänellä on kotonaan perhe, pieni lapsi ja takana vuosia työelämässä. Sulautuminen opiskelijajoukkoon on kuitenkin käynyt luontevasti.

– Vähän jännitti, mutta kurssikaveritkin tulevat aika laajalta skaalalta. Myös puolisoni on ollut tukena koko ajan ja rohkaissut minua. Mieheni  on muusikko, joten hän ymmärtää haluni tehdä sitä omaa juttuani, Laaksonen kertoo.

Haastavinta hänelle oli tulla hyväksytyksi tähän koulutusohjelmaan. Nyt kun se haaste on selätetty, on seuraava haaste ollut jättää ihanat työkaverit ja hyvä työpaikka opintovapaan ajaksi.

– Työpaikkani on ihana, mutta suuri unelma enemmän kuvataiteen puolella. On jännä nähdä, miten nämä kaksi tulevaisuudessa tulevat yhdistymään keskenään, Jenni kuvailee tilannettaan.

Hiekkaleikkejä-blogissaan Jenni on kuvaillut opintojen alkua näin: ”Ensi kertaa pitkään aikaan tuntuu taas, että olen sellaisessa paikassa, jossa voi vapaasti olla täysin omanlaisensa.” Mitä hän sillä tarkoittaa?

– Taideakatemiassa on jo ihan valintakokeista asti rohkaistu opiskelijoita olemaan omia itsejään. Ei tarvitse mahtua mihinkään valmiiksi luotuun muottiin, vaan sen saa rakentaa ja määritellä itse. Nyt ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä ja on helppo olla juuri sellainen kun on, hän kertoo.

Jenni kuvailee Taideakatemiaa opiskelupaikkana hauskaksi.

– Ei ikinä sinne mennessään tiedä, mitä tulee vastaan. Se on todella inspiroivaa ja on siistiä olla siellä.

Jenni on nyt saavuttanut unelmansa kuvataiteen opiskelujen parissa ja kokee olevansa  juuri oikeassa paikassa. Hän kehottaa muitakin toteuttamaan unelmiaan.

– Riskin ottaminen järkevissä rajoissa on tervettä. Raha määrää yhteiskunnassamme ja harva uskaltaa siksi lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Tietynlainen elämäntyyli, sellainen kiire ja suorittaminen on valloillaan. Toivoisin, että se ei olisi niin, Jenni kertoo.

– Jos tuntuu, että elämässä on jotain, mitä haluaisi tehdä, niin ei kannata jäädä odottelemaan. Pitää laittaa asiat tapahtumaan, uskaltaa unelmoida ja kysyä itseltään, mitä oikeasti haluaa tehdä.