Lämpö talteen energiapaaluilla
Energiaa pitää tuottaa kestävästi ja tehokkaasti. Ilmastonmuutosta hillitsevän uusiutuvan energian käyttöönotossa on keskeistä energian varastointi. Eri lähteistä peräisin olevan lämpöenergian varastointia maaperään tutkitaan Turun AMK:n koordinoimassa LÄMPÖÄ - hankkeessa.
Teksti: Martti Komulainen
Toukokuussa järjestetyssä LÄMPÖÄ-hankkeen aloitusseminaarissa pohdittiin lämmön varastoimista maaperään. Lämpöenergian kerääminen aurinkokeräimistä, kattorakenteista, eri hukkalämmön lähteistä tai vaikka lämpöä keräävistä ajoteistä ja kerätyn lämmön varastoiminen maaperään tai pohjaveteen avaavat mielenkiintoisia näkymiä matkalla kohti entistä kestävämpää ja energiatehokkaampaa asumista.
Paaluilla lämpö talteen
Varastoimalla lämpöä maaperään, kallioon tai kallion päällä olevaan maakerrokseen voidaan saavuttaa taloudellista säästöä pienentämällä tuotantohuippua, kun osa tarvittavasta lämpöenergiasta saadaan varastoitua ja käytettyä tuotantohuipun ulkopuolella.
Yksi ratkaisu lämmön talteenottoon ja varastointiin on LÄMPÖÄ-hankkeen tutkimimuskohteena oleva energiapaalu. Se koostuu teräsputki- tai betonipaalusta ja etanolia sisältävästä lämmönkeruuputkistosta. Lämmönsiirtoliuos siirtää kesällä maahan varastoitua lämpöä talvella kulutukseen. Rakennuksia on mahdollista viilentää kesällä ja samalla ladata maaperää talven tulevaa käyttöä varten. LÄMPÖÄ-hankkeessa tutkitaan lämpöenergian ympärivuotista varastointia energiapaalujen avulla maaperään ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteenä.
- Etenkin Turun seudulla, missä on savimaista johtuen suuri tarve paalutuksille, energiapaalu soveltuu hyvin. Menetelmä todennäköisesti soveltuu myös perustusten vahvistamista koskeviin korjausrakennuskohteisiin, toteaa LÄMPÖÄ-hanketta vetävä rakennustekniikan lehtori Rauli Lautkankare.
Monta avointa kysymystä maavarastoinnissa
Vaikka energiapaaluja on maailmalla jo käytössä, on niissä vielä tutkittavaakin. Lisätietoa tarvitaan mm. siitä miten maan tai pohjaveden lämpeneminen tai jäähtyminen vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin ja rakennuksen kosteusoloihin. Sitä varten tarvitaan lisää mittaustietoa, jota LÄMPÖÄ-hanke tuottaa.
Lämmön varastoinnin hyötyjä selvitetään esim. energian kulutusta seuraavalla mobiilisovelluksella. Pilottikohteena toimii mm. Kupittaalle vuonna 2020 valmistuva uusi Turun AMK:n kampusrakennus.
Vuoden 2019 loppuun kestävää LÄMPÖÄ-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Energiapaalupilottien ja mittausten lisäksi hankkeessa luodaan yhteneväiset ohjeistukset asennukselle, ja yrittäjille ja rakennusalan ammattilaisille järjestetään matchmaking-tilaisuuksia ja koulutusta.