Tietoa, tukea ja toimintaa – palvelumuotoilulla ratkaisuja syöpähoitopolun haasteisiin

Teksti: Minna Salakari

Tarja Konkola, Päivi Lahtinen, Essi-Sofia Saarinen, Irene Saarivirta, Saija Valkonen ja Kaisa Vuori tarkastelivat palvelumuotoilun opintojakson kehittämistyössään syöpään sairastuneiden tuen tarpeita palvelumuotoilun keinoin. Opiskelijat haastattelivat syöpään sairastuneita ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) vapaaehtoistoimintoja ja selvittivät, minkälaisia toiveita ja tarpeita kohderyhmillä on sairaalaan sijoitetun toimipisteen toiminnasta.

– Palvelumuotoilun keskiössä on asiakas. Kun palvelut on suunniteltu huolellisesti ottaen huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet, he todennäköisemmin käyttävät palveluja ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin, opiskelijat sanovat. 

Tarve uudenlaisille tukipalveluille

Syöpään sairastuneilla ja heidän läheisillään voi olla monenlaisia haasteita avun, tuen ja tiedon saamisessa. Lisäksi syöpädiagnoosi aiheuttaa usein pelkoa tulevaisuudesta sekä psykologisia oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Avun pyytäminen ja vastaanottaminen voi etenkin sairauden alkuaikoina olla vaikeaa.

– Monet sairastuneista eivät tiedä, mitä tukipalveluja on saatavilla. Tämä voi johtaa siihen, että tarpeellinen tuki jää saamatta kokonaan. Oikea tieto auttaa sairastuneita ymmärtämään sairauttaan ja sen hoitoja sekä selviytymään sairauden kanssa paremmin, Lahtinen kertoo. 

Suomalainen terveydenhuolto tarjoaa monipuolisia palveluita potilaiden tukemiseksi kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä yhteiskunnan haasteina ovat kuitenkin terveyspalveluiden saatavuus ja tukipalveluiden rajallisuus – joillakin alueilla terveyspalvelut ovat vähäisiä ja niiden saatavuus voi vaihdella alueittain. 

Näiden haasteiden tiedostaminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää uudenlaisia, matalankynnyksen palveluja ja tukimuotoja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. 

– Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on julkisen sektorin ja kolmannen sektorin tiivis yhteistyö potilaiden omahoidon ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä vertaistuen järjestämiseksi, Saarivirta sanoo.

”Tavoitteena onnistunut kohtaaminen”

Kehittämistehtävän lopputuotoksena suunniteltu matalankynnyksen infopiste tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa syöpään sairastuneille. Infopisteen ensisijainen tarkoitus on jakaa tietoa LSSY:n toiminnasta ja ohjata sairastunut tukipalvelujen pariin. Tarvittaessa potilaan on mahdollisuus saada vertaistukea, sillä osa vapaaehtoisista on koulutettuja vertaistukihenkilöitä.

– LSSY:n vapaaehtoistoimijat ovat infopisteellä tapaamassa potilaita parittomien viikkojen torstaisin klo 9–12, opiskelijat kertovat.

Infopisteellä voi vierailla myös muina aikoina: toimipaikasta on helppo hankkia esitteitä ja muita materiaaleja, ja potilaat voivat jättää kysymyksiä, yhteydenottopyyntöjä tai antaa palautetta toiminnasta infopisteen postilaatikkoon. 

– Vapaaehtoisten tukihenkilöiden yhteystiedot ja paikallaoloajat ovat näkyvillä selvästi, jotta kynnys yhteydenottoon olisi mahdollisimman matala.

Opiskelijaryhmän mukaan kasvokkain tapahtuva ohjaus sairaalan tiloissa on arvokas resurssi niille syöpäpotilaille, jotka kaipaavat tukea.

– Se mahdollistaa matalankynnyksen kohtaamisen ja auttaa ihmisiä löytämään tarvitsemaansa tietoa. Koko toiminnan päätavoite on onnistunut kohtaaminen, Lahtinen sanoo.

Palvelumuotoilussa pitää ymmärtää kohderyhmän tarpeet

Ikääntyneiden palvelujen merkitys yhteiskunnassa kasvaa, ja palvelujen suunnittelu entistä asiakaslähtöisemmäksi on elintärkeää. Opiskelijat ovat tyytyväisiä Turun Ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opintojaksoon, jossa heillä oli ainutlaatuinen tilaisuus kehittää taitojaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. 

– Voin hyödyntää opintojakson antia omassa työssäni. Tiedän nyt, miten palvelumuotoilun keinoin voimme yhteisesti kehittää organisaation toimintaa, Saarivirta summaa.

Vanhustyön johtamisen opiskelijat oppivat ratkaisemaan kriittisesti ja näyttöön perustuen ikääntyneiden palveluiden haasteita huomioiden sekä ikäihmisten tarpeet että nykyisen palvelujärjestelmän. Kun palvelut on suunniteltu tarveperustaisesti ja kohderyhmän toiveiden mukaisesti, niiden avulla voidaan helpottaa sairauden aiheuttamaa ahdistusta ja epävarmuutta.

– Palvelumuotoilun avulla voimme ymmärtää syöpään sairastuneita ja ratkaista syöpähoitopolun eri vaiheissa ilmeneviä haasteita, Lahtinen toteaa.