Valtakunnallinen verkostopäivä kokosi ammattikorkeakoulujen sosiaalialan ammattilaiset Turkuun
Sosiaalialan AMK-koulutuksen verkostotapahtumassa puhuttivat muun muassa alan työvoiman saatavuus ja riittävyys. Sote-koulutusten veto- ja pitovoimaa tukevat monipuoliset ammattikuvat, laadukas harjoittelu sekä mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön. Vetovoiman parantaminen kuitenkin edellyttää korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä.
Teksti: Aleksi Rajamäki, Meeri Rusi
Kuvat: AR, Kristiina Mäki
Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto järjesti vuosittaisen verkostotapaamisen tällä kertaa Turun ammattikorkeakoulussa. Osallistujia oli lähes kaikista niistä kahdestakymmenestä ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat sosionomikoulutusta Suomessa.
– Osaavat ihmiset turvaavat tulevaisuuden. Kiitos siitä työstä, jota te sosiaali- ja opetusalan ammattilaiset teette, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila avasi tilaisuuden.
– Suomalaisten päihteidenkäyttö ei ole vielä täysin hallinnassa, yksinäisyys lisääntyy niin nuorten kuin ikäihmistenkin keskuudessa ja varhaiskasvatuksen tilanne on huolestuttava. Haasteista huolimatta olemme tehneet paljon asioita oikein, sillä meillä menee hyvin moniin muihin maihin verrattuna, hän jatkoi.
Työvoiman riittävyys haastaa
Verkostopäivillä jaettiin asiantuntemusta ja kuultiin alan ajankohtaisista aiheista. Sosiaalineuvos Juha Luomala toi tilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriön terveiset. Hän teki nostoja nykyisestä hallitusohjelmasta ja ennakoi tulevan hallituskauden teemoja. Niitä ovat esimerkiksi palvelujen saatavuus, palvelurakenteen uudistuminen sekä henkilöstöpula.
– Toivomme, että kansallista sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa pystyttäisiin jatkamaan seuraavalla nelivuotiskaudella. Myös henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta on tarpeen puhua jatkossakin.
Luomalan mukaan hyvinvointialueiden kanssa käydyissä keskusteluissa henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat nousseet jopa taloutta määrittelevämmäksi tekijäksi. Haasteet ovat kentällä moninaisia ja usein erilaisia eri ammattiryhmissä.
– Tarvitsemme uusia toimintamalleja ja uudenlaista työnjakoa. Toimivalla tehtävänjaolla voidaan parhaiten vastata asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin. Sote-ammattihenkilöiden työ tulisi kohdentaa koulutusta vastaaviin tehtäviin.
Vetovoimaa yhteistyössä
Opetusneuvos Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) tuoreimmat kuulumiset. Toukokuun lopulla päättyvässä kehittämishankkeessa tarkasteltiin muun muassa sote-alan korkeakoulututkintoja sekä koulutuspolkuja ja -rakenteita.
Hirsivaaran mukaan sote-alan kehittämisen vahvuutena on alan ammattilaisten koulutusmyönteisyys. Käytännössä kuitenkin samat henkilöt suorittavat päällekkäisiä eli saman alan ja saman tason koulutuksia, mikä johtuu osittain siitä, ettei säänneltyihin tehtäviin ole muita koulutuspolkuja kuin uuden tutkinnon suorittaminen.
SOTEKO-hankkeessa pureuduttiin myös sote-alan korkeakoulutuksen vetovoimaan: ala on pääosin hyvin vetovoimaista, mutta kaikki tutkinnot eivät ole houkuttelevia etenkään miesten näkökulmasta.
– Sukupuoleen perustuvaa eriytymistä on purettava. Koulutusten vetovoimaisuuden säilyttämiseksi on kehitettävä muun muassa alan ja ammattikuvien houkuttelevuutta sekä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia korkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä. Koulutuksen vetovoimaa tukee lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta osana opintoja ja työnkuvaa.
Kohti pysyviä rakenteita ja kestävää kasvua
Hankejohtaja Mia Oksa Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhasta kertoi verkostopäivässä lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä niiden kehittämisestä Varsinais-Suomessa.
Mielenterveysongelmat ovat merkittävä sairauspäivärahan ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaja. Niiden kustannukset ovat yhteiskunnan kestävyysvajeen keskeinen tekijä.
– Mielenterveyden häiriöissä on kyse nuorten ja nuorten aikuisten suurimmasta terveysongelmasta. Mielenterveyspalveluihin tarvitaankin pysyviä rakenteita, psykososiaalisen tuen ja hoidon portaittainen malli jokaiselle hyvinvointialueelle sekä mielenterveyteen liittyvän osaamisen varmistamista myös jatkossa, Oksa painotti.
Verkostopäivillä puheenvuoron pitivät lisäksi erityisasiantuntija Jaana Manssila Talentia ry:stä ja lehtori Juha Knuuttila Turun ammattikorkeakoulusta. Ohjelmassa oli myös pienryhmätyöskentelyä, verkoston kokous sekä iltatilaisuus EduCity-kampusrakennuksessa.
Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat sosionomiopiskelijat Saara Kotikangas, Jasmin Huttunen ja Kristiina Mäki yhdessä opettajiensa Meeri Rusin ja Katariina Felixsonin kanssa. Opiskelijoiden mielestä tapahtumatuotanto oli mielenkiintoista ja innostavaa.
– Työskentely on ollut myös jännittävää, sillä tiesimme pääsevämme järjestämään tilaisuutta näinkin laajalle ammattikorkeakoulujen verkostolle. Yhteistyö opettajien kanssa oli sujuvaa. Tunsimme olevamme tasavertaisia työryhmän jäseniä.
Lisätiedot ajankohtaisesta
