Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 2.12.2022

Turun AMK:n henkilökunnalle myönnetty kunniamerkkejä

Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ansioituneille Suomen kansalaisille. Turun ammattikorkeakoulun henkilökunnasta seitsemälle on myönnetty Ritarikuntien kunniamerkkejä. Merkin saavat Ursula Hyrkkänen, Raimo Pärssinen, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Markku Ikonen, Renja Leino-Andersson, Anne Merta ja Ilkka Uusitalo.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille tunnustukseksi huomattavista siviili- ja sotilasansioista. Lue lisää kunniamerkeistä Ritarikuntien www-sivuilla.

Merkkien saajat Turun ammattikorkeakoulusta perusteluineen

Ursula Hyrkkänen

Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R)

Johtava yliopettaja, PhD, Ursula Hyrkkänen on toiminut Turun ammattikorkeakoulussa vuodesta 2001 lukien tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä esihenkilönä. Vuodesta 2020 alkaen Hyrkkänen on toiminut johtavana yliopettajana. Ennen uraansa Turun ammattikorkeakoulussa Hyrkkänen on toiminut Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opettajan ja TKI-päällikön tehtävissä.

Ursula Hyrkkänen on kehittänyt työurallaan erityisesti tulevaisuuden työmuotojen, hyvinvoinnin ja johtamiskäytäntöjen kehittämistä tulevaisuuden työssä ja ympäristöissä. Hänen erityisosaamistaan ovat ICT-perusteinen mobiilityö ja siihen liittyvä johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin ja työterveyden edistäminen ja kehittävän työntutkimuksen metodologia. Hänellä on yli 50 tieteellistä julkaisua aihealueelta. Hyrkkänen on urallaan edistänyt myös yksilön suoritus-, liikkumis- ja toimintakyvyn arviointia ja testaamista koskevia käytäntöjä.

Ursula Hyrkkäsen henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Raimo Pärssinen

Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R)

Yliopettaja Raimo Pärssinen on toiminut Turun ammattikorkeakoulun Bioalojen tulosalueen koulutusjohtajana ja AMK:n johtoryhmän jäsenenä 10 vuotta. Bioalan opetuksen siirtyessä 2000-luvun vaihteessa Sepänkadulta Kupittaalle oli Raimo suunnittelemassa ja toteuttamassa Lemminkäisenkadun toimipisteen Bio- ja elintarviketekniikan sekä laboratoriotekniikan koulutusohjelmien laajamittaisia opetustiloja sekä teoria- että laboratorio-opetukseen (analyyttinen laboratorio, elintarvikelaboratorio, mikrobiologian laboratorio, prosessihalli, proteiinilaboratorio, puhdastila). Pärssinen on kehittänyt ja käynnistänyt useita koulutusohjelmia Turun AMK:ssa: Laboratorioanalyytikko, Prosessi- ja materiaalitekniikka sekä Kemiantekniikka ja diagnostiikka YAMK-koulutusohjelmat. Hän on suunnitellut, kehittänyt ja käynnistänyt puhdastilatekniikan koulutuksen ammattikorkeakoulussa sekä luonut Suomen ensimmäisen puhdastilakoulutuksen koulutustilat ammattikorkeakouluun.

Opetuksessa Pärssinen on toiminut ja toimii edelleen aktiivisena ja pidettynä yliopettajana biotekniikassa, Bio- ja kemiantekniikan koulutuksessa. Hän on toiminut aktiivisesti biotekniikan koulutuksen tki-hanketoiminnan sekä yritysyhteistyön edistäjänä 2000-luvun alusta lähtien. Pärssinen on kehittänyt opiskelijalähtöisesti opiskelijoiden tutorointia sekä oman alan opinnäytetyöprosessia. Hän on kirjoittanut mm. oppikirjat: Ammatillista biotekniikkaa ja geenitekniikkaa, Geenitekniikka. Pärssinen on toiminut aktiivisesti jo yli 20 vuotta kansainvälisessä R3-puhdastilayhdistyksessä sekä Suomen paikallisyhdistyksessä. Hän on toiminut yhdistyksen ohjelmatoimikunnissa kantavana voimana symposiumien järjestämisessä, kun symposiumit on järjestetty Suomessa. Hän on toiminut useita vuosia Paraisten kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä Paraisten/Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkko- ja seurakuntaneuvostossa.

Raimo Pärssinen henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Liisa-Maria Lilja-Viherlampi

Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R)

Yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi on kulttuurihyvinvointityön uranuurtaja Suomessa. Hän on koko työuransa ajan tutkinut musiikin hyvinvointivaikutuksia ja laajentanut perinteistä musiikin koulutusta. Hän on kouluttautunut musiikkiterapeutiksi vuonna 2000 ja hänen väitöskirjansa oli ensimmäinen ammattikorkeakoulun musiikkialan tutkimushanke musiikin terapeuttisuuden määrittelystä ja soveltamisesta musiikkikasvatuksessa. Hän on ollut kehittämässä Turun AMK:n Taideakatemian musiikkiterapian erikoistumisopintoja, yhteisömuusikon erikoistumiskoulutusta sekä uusia ylempiä AMK-tutkintoja. Lilja-Viherlampi toimi Taideakatemian tutkimuspäällikkönä vuosina 2009-2014 ja sen jälkeen kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmässä sekä Suomen ensimmäisenä kulttuurihyvinvoinnin yliopettajana. Kulttuurihyvinvointityötä koordinoi Taideakatemiassa toimiva kansallinen yhteyspiste Taikusydän, jonka yhteistyöverkosto kattaa koko Suomen ja sen ympärille on muodostunut verkkolehti, pohjoismainen useita korkeakouluja yhdistävä tutkijaverkosto sekä vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu. 

Lilja-Viherlampi on toiminut Taideakatemian ylempien tutkintojen koulutusvastaavana ja hän on ollut rakentamassa kansallisesti ainutlaatuisia soveltavan taiteen, taiteen uusien kontekstien sekä terveysalan kanssa yhteistyössä toteutettavia kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutuksia. Hänen toimintansa on merkittävästi laajentanut taiteen ja kulttuurin merkityksen ymmärtämistä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja ammattilaisten parissa. 

Lilja-Viherlampi toimii vierailevana luennoitsijana asiantuntija-alueellaan. Hän on myös ollut Turun AMK:n edustajana Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunnassa useita kausia. Vapaa-ajallaan hän toimii esiintyvänä muusikkona.

Liisa-Maria Lilja-Viherlammen henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Markku Ikonen

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi (SVR Ar)

Tekniikan lisensiaatti Markku Ikonen on työskennellyt pitkään lehtorin ja koulutusvastaavan tehtävissä Turun ammattikorkeakoulun ajoneuvo- ja kuljetustekniikan koulutuksessa. Hän on ollut keskeisessä roolissa ajoneuvotekniikan koulutuksen kehittämisessä ja edelläkävijänä liikenteen energiankäytön tehostamisen edistämisessä. Hän on vaikuttanut merkittävästi ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaan tuoden VTT:n tutkijaosaamisensa ammattikorkeakouluun. Tutkimus- ja kehitystoiminnan teemoina ovat painottuneet liikenteen ympäristövaikutukset, liikenteen energiankäyttö, ajoneuvojen voimanlähteet ja päästöt.

Ikonen on verkostoitunut laajasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Hän toimii autotekniikan asiantuntijoiden maailmanjärjestön FISITA:n koulutustoimikunnan jäsenenä. FISITA on merkittävä autoalan insinöörijärjestöjen ja alan yritysten kansainvälinen kattojärjestö. Hän on opiskelijoiden keskuudessa arvostettu opettaja ja tuutor, joka heittäytyy haasteisiin ja ilahduttaa tarvittaessa kuulijoita laulun ja musiikin voimalla esimerkiksi opiskelijoiden valmistumisjuhlassa. 

Ikonen on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisten julkaisujen muodossa. Hän on julkaissut kirjan taloudellisesta ajosta, kirjoittanut lukuisia konferenssijulkaisuja sekä ajankohtaisia artikkeleita sanomalehdissä mm. polttoaineen kulutuksesta ja sähköautoilusta avaten monimuotoisia teknisiä näkökulmia tavalliselle autoilijalle. Hän on toiminut myös toimittajana autoalan suurimmassa suomalaisessa lehdessä (Tuulilasi).

Markku Ikosen henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Renja Leino-Andersson

Suomen Leijonan ansioristi (SL Ar)

Valokuvataiteilija ja lehtori Renja Leino-Andersson on tehnyt pitkän ja merkittävän uran suomalaisen valokuvan ja kuvataiteen pedagogiikan kehittäjänä. Hänellä on ollut keskeinen rooli siinä, miten Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia on saavuttanut asemansa arvostettuna valokuvataiteen kouluttajana Suomessa. Taiteilija-opettajana hänen vahvuutenaan on tinkimätön, innostuva ja kannustava ohjaaminen sekä opiskelijan oman taiteellisen ilmaisun kehittäminen. Taideakatemiasta valmistuneet kuvataiteilijat ovat saaneet erinomaiset valmiudet toimia nykytaiteen kansainvälisellä kentällä. Leino-Andersson on edistänyt valokuvataiteilijoiden asemaa mm. Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäsenenä vuosina 1991–1993. Leino-Andersson perusti vuonna 2015 uuden kansainvälisen taiteilijaresidenssin Turunmaan saaristoon. Residenssistä on kehittynyt sekä taiteellisesti että alueellisesti merkittävä. Residenssi pitää omalta osaltaan saaristoa elinkelpoisena ja luo ainutkertaiset puitteet esim. yhteiskunnallisesti ajankohtaisen ekologisen taiteen tekemiselle. Renja Leino-Andersson on ollut aktiivinen saariston nykytaidekentän ylläpitäjä ja keskustelun herättäjä.

Leino-Anderssonilla on ollut vuodesta 1987 alkaen aktiivista kansallista ja kansainvälistä yksityis- ja ryhmänäyttelytoimintaa. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valokuvataiteen museon, Wäinö Aaltosen museon, EMMAn ja Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa sekä TYKSin T-sairaalassa. Mm. Svenska Kulturfonden, TAIKE, Frame, Löfgrenin säätiö ja Konstsamfundet ovat myöntäneet hänelle lukuisia taiteellisen toiminnan apurahoja. Hän on työskennellyt myös useissa kansainvälisissä taideresidensseissä. Leino-Andersson sai Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän Varsinais-Suomen Taidepalkinnon vuonna 2021 huomionosoituksena pitkästä urastaan valokuvataiteen keskeisenä kansallisena vaikuttajana.

Renja Leino-Anderssonin henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Anne Merta

Suomen Leijonan ansioristi (SL Ar)

Anne Merta on terveystieteiden maisteri, joka työskentelee lehtorina ja koulutusvastaavana Turun AMK:n sosiaali- ja kasvatusalan osaamisalueella. Hän on toiminut sosiaali- ja kasvatusalan opettajana eri vuosikymmeninä Loimaalla ja Turussa, ja sosiaalialan asiakastyössä mm. ikäihmisten asumisyksikön johtajana Kaarinassa. Koulutusvastaavana Merta on ollut avainroolissa kehittämässä Turun AMK:n sosionomikoulutusta. Hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti monimuoto- ja verkko-opetuksessa. Lisäksi hän on ollut keskeisessä roolissa avaamassa sosionomikoulutuspolkuja maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. 

Sosionomikoulutuksen lisäksi Merralla on ollut merkittävä rooli täydennyskoulutuksen puolella: hän oli mukana ensimmäisessä Turun AMK:ssa koulutettujen seksuaalineuvojien ryhmässä vuosina 2002–2003. Siitä lähtien Turun AMK:ssa on järjestetty seksuaalineuvojakoulutusta vuosittain, ja Merta on toiminut vastuuopettajana yhdeksässä koulutusryhmässä. Lisäksi Merta on toiminut kouluttajana Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksessa sekä työnohjaajakoulutuksessa.

Anne Merta on tehnyt TKI-hanketyötä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin projekteissa. Projektien kohderyhmät ovat löytyneet elämänkaaren eri vaiheista, mutta erityisen usein Merta on kiinnittynyt ikäihmisten hyvinvointia edistäviin projekteihin. Esimerkiksi Palliare-hankkeessa Merta oli kehittämässä muistisairaan ja hänen perheensä avuksi moniammatillista tukea. Green Sam-hankkeessa Merta taas oli etsimässä, kokeilemassa ja vakiinnuttamassa aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja ekologisesti kestäviä liikkumiskeinoja. Edellisten lisäksi Merta on aktiivinen myös järjestötyössä. Tällä hetkellä hän toimii Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallituksessa varapuheenjohtajana ja valtakunnallisessa Muistiliitossa liittohallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on mukana myös Turun seudun ammatilliset opettajat ry:n ja Suomen seksologinen seura ry:n toiminnassa.

Anne Merran henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla

Ilkka Uusitalo

Suomen Leijonan ansioristi (SL Ar)

Ilkka Uusitalo on kasvatustieteen tohtori, joka työskentelee lehtorina Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja kasvatusalan osaamisalueella. Hän on toiminut sosiaalialan opettajana eri vuosikymmenillä Tampereella, Loimaalla ja Turussa ensin toisen asteen ammatillisena opettajana ja nykyisin ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin hän työskenteli myös täydennyskoulutuspäällikkönä ja erityisasiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa.

Uusitalo suoritti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 2019 Turun yliopistossa. Väitöskirjan aihe oli ”Työssä oppiminen lastensuojelun sosiaalityössä -reunaehtoja ja mahdollisuuksia ammatillisen asiantuntijuuden kehittymiselle”. Väitöstutkimuksen tärkeys tunnustettiin lastensuojelun kentällä, ja se sai myös näkyvyyttä mediassa.

Ilkka Uusitalo suoritti työnohjaajan opinnot vuonna 1997, ja sen jälkeen hän on tehnyt työnohjausta ja kouluttanut lukuisissa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työpaikoissa. Työuran eri vaiheissa hän on ollut mukana monissa eri työyhteisöjen koulutus- ja kehittämisprosesseissa kuntaorganisaatioissa, järjestöissä ja yrityksissä. Lisäksi Uusitalo on tehnyt vuosien varrella myös aiheeseen liittyvää TKI-hanketyötä.
Työnohjausosaamistaan Uusitalo on hyödyntänyt myös kouluttamalla uusia työnohjaajia. Vuodesta 2015 alkaen hän on toiminut Turun ammattikorkeakoulun järjestämän työnohjaajakoulutuksen (Ratkaisukeskeinen ja toiminnallinen työnohjaajakoulutus 60 op) vastuukouluttajana.

Edellä mainittujen lisäksi Uusitalo on kirjoittanut useita tieto- ja oppikirjoja sekä julkaissut ammatillisia ja tieteellisiä artikkeleita. Hän kuuluu jäsenenä Suomen Työnohjaajat ry:n ja Suomen Tietokirjailijoihin, ja on poliittisesti aktiivinen. Vuoden 2022 aluevaaleissa Uusitalo oli ehdolla Varsinais-Suomen vaalipiirissä.

Ilkka Uusitalon henkilökortti Turun AMK:n www-sivuilla