Matkailukoulutuksen verkostopäiviltä haaviin tarttunutta
Verkostopäivien 17.-19.11. pääteemoina olivat matkailukoulutuksen sisällölliset muutostarpeet uudessa normaalissa sekä keinot kirkastaa ilmastomuutoksen ja pandemian puristuksessa himmennyttä matkailukoulutuksen ja -työn imagoa.
Ympäristöllisen, sosio-kulttuurisen sekä taloudellisen vastuullisuuden tulee olla läpileikkaavaa niin matkailualan koulutuksessa kuin alan liiketoiminnassakin. Konkreettisia ratkaisuja ja toimintamalleja on kehitettävä monialaista osaamista hyödyntäen niin hankkeissa kuin alan yrityksissäkin ja levitettävä niistä tehokkaasti tietoa opettajille, opiskelijoille ja muille alan toimijoille.
Terveysturvallisuusosaaminen sekä terveysteknologiset ratkaisut ovat nekin oleellinen osa vastuullisuutta. Matkailualan toimijoiden on myös pyrittävä lisäämään alan palveluiden käyttäjien ymmärrystä vastuullisesta kuluttajakäyttäytymisestä.
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen osaksi matkailualan markkinointia ja myyntiä, mutta eri koulutusasteilla on myös pohdittava, miten huomioida esimerkiksi digitaalisten elämysten, automaation sekä tekoälyn mahdollisuudet matkailualan koulutuksessa ja kehittämisessä. Ne voivat parhaimmillaan olla osa älykästä matkailua ja joiltain osin ratkaista myös esimerkiksi alan työvoimapulaa. Alan huoli onkin, mistä saadaan riittävät resurssit tällaisten uusien koulutussisältöjen luomiseen.
Yhteistyö painottui matkailualan imagokeskusteluissa. Toimijoiden yhteistyötä tarvitaan nostamaan esille alan opiskelijoiden kilpailuja, työnkuvien laajaa kirjoa sekä konkreettisia esimerkkejä urapoluista. On tärkeää ohjata opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa ja mahdollistaa erilaisia opintopolkuja sekä törmäytymistä muiden alojen kanssa, sillä matkailuala tarvitsee monipuolista osaamista. Konkreettisina ideoina imagon nostoon esille nousivat myös ajatus perustaa matkailukouluttajien valtakunnallinen yhdistys sekä järjestää yhteisiä markkinointiponnistuksia esimerkiksi maailman matkailupäivänä.
Alan koulutusten markkinointiviestijöiden tulisi etsiä uusia, nuoria kiinnostavia kanavia ja sisältöjä. Lisäksi korostettiin, että esimerkiksi opoilla ja vanhemmilla on iso merkitys nuoren valitessa mm. TET-paikkaa tai opiskelupaikkaa yhteishaussa. Tarvitaankin uusia viestintäkanavia ja sisältöjä eri kohderyhmille.
Alan yritysten vastuuta alan veto- ja pitovoiman ylläpitämisessä korostettiin erityisesti siksi, että matkailualan yritykset ovat usein nuorten ensimmäisiä työpaikkoja. Oppilaitosten ja yritysten välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä, mutta lisäksi on syytä nostaa julkisuuteen esimerkillisiä yrityksiä, jotka panostavat johtamiseen, perehdytykseen, kilpailukykyiseen palkkaukseen sekä työskentelyolosuhteisiin, sillä kilpailu työvoimasta on kovaa jo monilla aloilla.
Verkostopäivien työryhmissä pohdittiin myös sitä, mitä kaikkea eri koulutusasteiden tutkintoihin voidaan sisällyttää. Toisen asteen opettajien työryhmässä mietittiin matkailualan perustutkinnon perusteiden ajanmukaisuutta sekä sitä, onko perusteissa riittävästi huomioitu tulevaisuuden osaamisen näkökulmat. Työryhmästä nousi vahvasti esille ehdotus poistaa osaamisalat ja osaamisalakohtaiset tutkintonimikkeet samassa yhteydessä, kun arvioinnissa käytettävät kriteerit muuttuvat.
Korkeakoulujen työryhmässä puolestaan huomioitiin, että mm. Suomen matkailustrategiassa 2019–2028 korkeakouluille on osoitettu useita vastuualueita. Jotta strategisiin linjauksiin pystyttäisiin vastaamaan, voisi yksi ratkaisu olla korkeakoulujen selvempi profiloituminen tiettyjen osaamistavoitteiden sekä tutkimus- ja kehittämisteemojen osalta, jolloin lopputuloksena olisi valtakunnallisesti laajempi kirjo osaamista ja kehittämistä. Alan TKI-toiminta tarvitsee lisäpanostuksia ja toimintaa tukemaan kaivattiin mm. valtakunnallisen tutkimus- ja hanketietovarannon perustamista.
Turussa 19.11.2021
Telle Tuominen
telle.tuominen@turkuamk.fi