ISATE 2021 oli menestys – esille nousi digitalisaation nykytila, tulevaisuus sekä haasteet

ISATE on pääosin japanilaisten ja singaporelaisten instituuttien yhteistyöfoorumi, jossa Turun AMK on toiminut aktiivisesti edistäen suhteitaan kyseisiin instituutteihin. 

Konferenssin tavoitteena on esittää ja jakaa tietoa tekniikasta, teknologiasta ja koulutuksesta alan asiantuntijoiden kesken. Yhtenä tavoitteena on myös kehittää alan koulutusta niin, että se vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tekniikan tarpeisiin.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun konferenssisarja jalkautuu Aasian ulkopuolelle, kertoo Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja ja konferenssin puheenjohtaja Juha Kontio. 

Nelipäiväisessä konferenssissa keskustelua käytiin muun muassa insinöörikoulutuksen kehittämisestä, korkeakoulujen ja työelämän yhteistyöstä sekä tulevaisuuden tarpeista tekniikan aloilla. 

Konferenssin keynote-puhujina olivat kansainvälisen CDIO verkoston johtaja ja entinen TU Delftin ilmailutekniikan koulutusjohtaja Aldert Kamp, japanilaisen teknologiainstituutti-verkoston (KOSEN) ylijohtaja Mitsuteru Inoue ja Turun ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Marjo Joshi. 

Tekniikka tulevaisuuden ongelmien ratkaisijana

Sekä Kamp että Inoue nostivat pinnalle ongelmanratkaisukeskeisen opetuksen ja edellytykset menestyksekkääseen työuraan.

Kamp herätteli yleisöä nostamalla esiin insinöörikoulutuksen kenties haastavimpia kehityskohteita – miten kouluttaa opiskelijoita ammatteihin, joita ei vielä ole, ja ratkaista ongelmia, joita emme vielä tunnista ongelmiksi?

– Meidän tulisi kehittää opetusta vastaamaan tulevaisuuden ongelmanratkaisuun. Mitä haluamme tulevaisuuden insinöörien tekevän huomenna, mitä he eivät vielä tänään tee, Kamp kysyy.
Inoue puolestaan kuvaili esityksessään insinöörejä yhteiskunnan tohtoreiksi (Social doctors), jolla hän viittaa insinöörien taitoon ja luovuuteen ratkaista erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja haasteita tieteen ja tekniikan keinoin. 

– Tulevaisuuden insinööreille tulee antaa edellytykset kehittää yhteiskuntaa tieteen ja teknologian avulla, Inoue painottaa.

Digitaitojen merkitys opinnoissa ja työelämässä

Marjo Joshi käsitteli esityksessään muun muassa sitä, mihin suuntaan olemme vieneet digitalisaatiota osana opetusta ja miten koronapandemia on sitä muokannut.

– Korona pakotti meidät harppomaan kehityksessä suuria askeleita, mutta emme voi puhua tällä hetkellä laadukkaasta, hyvin suunnitellusta verkkokoulutuksesta. Sen sijaan puhumme Emergency Remote Teaching -vaiheesta, eli väliaikaisesta ja pakotetusta verkkoon siirretystä opetuksesta, joka ei ole laadukasta ajan ja resurssien puutteen vuoksi.

Joshi ilmaisi huolensa etenkin opiskelijoiden digivalmiuksista ja siitä, tukevatko korkeakoulut tarpeeksi opiskelijoiden digitaalista työskentelyä. 

– Opettajille järjestetään valmennuksia toimia digitaalisissa ympäristöissä, mutta meidän pitäisi tukea myös opiskelijoita niin, että he tuntevat digitaalisissa ympäristöissä työskentelyn omakseen ja pystyvät vastaamaan työelämän vaatimuksiin, Joshi kertoo.

Konferenssi oli menestys

Kokonaisuudessaan konferenssi tarjosi laajan näköalan tekniikan koulutukseen ja eri organisaatioiden tapaan tehdä asioita. Konferenssi korosti jälleen kerran tiedon, kokemusten ja hyvin käytänteiden jakamisen merkityksen.

– Turun AMK:lle konferenssi on toiminut tietynlaisena showcasenä ja olemme saaneet hyvin esille meillä tehtyjä ratkaisuja ja meidän oppimisympäristöjämme unohtamatta Turkua ja Suomea, toteaa konferenssin puheenjohtaja Juha Kontio.

– Meidän tapaamme toteuttaa konferenssi on oltu hyvin tyytyväisiä ja täysin online-toteutettu konferenssi on ylittänyt odotukset sisällöltään, tekniikan toimivuudeltaan ja osallistujajoukoltaan, Kontio jatkaa ja kiittää samalla tiimiään ja yhteiskumppaneita.