Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 20.11.2014

Sote-alalle sekä liiketalouden ja tekniikan alalle esitetään lisää opiskelupaikkoja

Turun AMK:n hallitus päätti 29.4. esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan lisäystä sosiaali- ja terveysalalle sekä tradenomi- ja insinöörikoulutukseen.

Lisäaloituspaikat liittyvät valtioneuvoston päätökseen lisätä määräaikaisesti korkeakoulutuksen sisäänottoa. Hakijasuman purkuun on varattu valtakunnallisesti 123 miljoonaa euroa, joka kattaa myös opintososiaaliset kustannukset, arviolta 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä aloituspaikkoja vähintään 3000:lla vuosina 2014–2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 10.4.2014 ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta koulutuslisäyksiä ja niiden rahoitustarvetta koskevia esityksiä perusteluineen 2.5.2014 mennessä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan koulutuksen lisäys suunnataan työelämän kannalta keskeisille aloille sekä uusille kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia tukeville aloille. Ministeriö painottaa esitysten arvioinnissa ennakoitua työvoimatarvetta, koulutuksen vetovoimaa ja läpäisyä sekä suhdetta korkeakoulun painoaloihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan lisäykset on tarkoitettu ensisijaisesti uusille ensimmäisen syklin opiskelijoille. Syksyllä 2015 alkavien koulutusten osalta tulee ottaa huomioon mahdollisuus varata yhteishaussa aloituspaikkoja ensikertalaisille eli ilman korkeakoulututkintoa ja -paikkaa oleville.

Turun AMK Oy:n hallituksen linjaukset

Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on määritellyt Turun AMK:n valmisteluun ylläpitäjän strategisia lähtökohtia. Esityksen ei tule johtaa investointitarpeisiin tai vastaaviin perustamiskustannuksiin.

Koulutuslisäykset eivät saa johtaa henkilöstön määrän pysyvään kasvattamiseen tai toimitilakustannusten nousuun. Esitys tulee suunnata vetovoimaisille aloille, jotka ovat perusteltavissa alan kasvavalla työvoimatarpeella tai kasvuvaikutuksilla alueen elinkeinorakenteeseen. Yhtiön hallitus korostaa, että koulutuslisäyksestä johtuvat kustannukset tulee kattaa valtion taloudellisen kompensaation kautta erityisavustuksella tai rahoitusmallin kautta.

Koulutuslisäyksen talouskehyksen mitoitusperusteena käytetty keskimääräinen 6000 euroa opiskelijaa kohden vuodessa mahdollistaa laadukkaan koulutuksen toteuttamisen. Lisärahoitus myönnetään vuosittain anomuksen perusteella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lähtökohtana on rahoituksen myöntäminen ammattikorkeakoulututkintoihin neljälle vuodelle. Käytettävissä olevien tietojen perusteella koulutuksen rahoitus on varmalla pohjalla. Taloudellisinta on lisätä aloituspaikkoja mahdollisuuksien mukaan nykyisiin opetusryhmiin eikä aloittaa uusia opetusryhmiä.