Talk-webinaari: Sote-alan työvoiman saatavuus haastaa tulevaisuutta

Teksti: Aleksi Rajamäki

Turun AMK:n Master Schoolin Talk-seminaari tarjoaa näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen kahdesti vuodessa. Alueellisessa koulutustilaisuudessa on perinteisesti kuultu asiantuntijapuheenvuoroja ja valmistuvat Master School -opiskelijat ovat esitelleet kehittämisprojektiensa tuotoksia.

Tällä kertaa Talk-seminaari järjestettiin etätapahtumana. Webinaarin keynote-luennon piti Varsinais-Suomen TE-toimiston sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan koordinaattori Terhi Tevameri, joka loi katsauksen sosiaali- ja terveysalan työtilanteeseen sekä toimintaympäristön ajankohtaisiin ja tuleviin muutoksiin.

Korona muutti työvoiman kysynnän painopistettä

Tevameren mukaan koronapandemia on lisännyt kysyntää tietyissä palveluissa ja osaamisalueissa pakotetusti ja äkillisesti. Pulaa on ollut muun muassa teho-osaston hoitajista ja laboratorioalan osaajista. Tällä hetkellä henkilöstöä sitovat rokottaminen ja tartuntojen jäljittäminen.

Kysynnän painopisteen muutos on samalla merkinnyt joidenkin palvelujen kysynnän väliaikaista vähentymistä. Alalla on ollut lomautuksia, jotka ovat kohdistuneet eri tavoin eri alatoimialoihin. Varsinaisten työttömien määrä on vähentynyt vuoteen 2019 verrattuna.

– Vaikka väliaikaisesti jonkun palvelun kysyntä onkin vähentynyt, se ei tarkoita sitä, että niin olisi jatkossa.

– Koronatilanne myös tuo uusia palvelutarpeita, muun muassa mielenterveyspalveluihin. Poikkeusaika on lisäksi synnyttänyt kokonaan uusia, esimerkiksi tietojohtamiseen liittyviä, innovaatioita, Tevameri muistutti.

Globaali digitaalinen murros

Koronapandemia pakotti sote-alan digiloikkaan. Esimerkiksi reaaliaikainen etäasiointi on moninkertaistunut.  

– Digitalisaatio on edennyt sote-palveluissa koronan myötä. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat hoitavat etäasiointia nyt viikossa enemmän kuin kaikki muut ammattikunnat yhteensä yhtenä kuukautena vuonna 2019.

– Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen tarjoavat sote-palveluissa uusia näkymiä ja tuovat uudenlaisia osaamistarpeita. Voidaan esimerkiksi kysyä, miten ja millaisia digitaalisia palveluja on tarkoituksenmukaista käyttää tai missä ja millä tavoin työtä jatkossa tehdään, Tevameri pohti.

Terveysteknologian vienti on ollut suurta ja herättänyt laajaa kiinnostusta maailmalla. Tevameren mukaan olisikin tärkeää, että Suomi olisi mukana aktiivisena digitaalisten palvelujen kehittäjänä, sillä etä- ja digiratkaisuilla on valtavaa kysyntää myös koronan jälkeen.  

– Sote-ala on muokkautumassa yhä vahvemmin globaalisti toimivaksi palvelualaksi.  

Hoitajia eläkkeelle, vanhusten määrä kasvaa

Tevameren mukaan teknologia ei yksinään pysty tuottamaan riittäviä ratkaisuja ja etenkin hoivapalveluissa tarvitaan jatkossakin runsaasti osaavaa työvoimaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että sote-alalle kaivataan noin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä.  

Sote-alan työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta, eikä tavoitteisiin päästä pelkästään lisäämällä työvoiman ja koulutuksen määrää tai kasvattamalla organisaatioiden kokoa.

– Meillä on koulutettua työvoimaa, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki laskennallinen resurssi olisi käytössä. Esimerkiksi henkilöllä saattaa olla sairaanhoitajan pohjakoulutus, mutta hän toimii muissa asiantuntijatehtävissä.  

– Kun tarkastellaan sote-palveluja ja sote-alan koulutettuja tilastojen valossa, tiedot ja myös suuruusluokat poikkeavat toisistaan. Myös se, millä tarkkuustasolla dataa on saatavilla esimerkiksi ammattiryhmittäin, vaihtelee, Tevameri huomautti.   

”Sote-alalla valtavasti voimavaroja”

Sote-alan työvoiman saatavuutta voitaisiin Tevameren mielestä parantaa kiinnittämällä huomiota etenkin alan vetovoimaisuuteen ja työn tekemisen olosuhteisiin.

– Henkilöstöpulan pahentuessa siirrytään kilpailuun työoloista. Etenkin yksityinen sektori on lähtenyt tämäntyyppiseen kehittämiseen.

Tevameri painotti, että työtä tulisi pystyä tekemään eettisesti kestävällä tavalla. Työtyytyväisyyttä voidaan kokonaisuutena lisätä esimerkiksi poistamalla työolosuhteisiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten kiireen tuntua.

– Kaiken kaikkiaan sote-alan ehdottomana voimavarana on merkityksellinen työ, jota ei tarvitse erikseen brändätä tai keksiä.

YAMK-opinnot syventävät asiantuntijuutta

Talk-webinaarin pääpuhujan ja opiskelijoiden suullisten esitysten lisäksi etätilaisuudessa pääsivät ääneen Turun AMK:n alumnit.

Sovellusasiantuntija, terveydenhoitaja (YAMK) Anu Kaunio CGI:sta avasi YAMK-koulutuksen jälkeistä työuraansa. Porin prikaatin kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori, sosionomi (YAMK) Dina Varjamo kertoi asiantuntijatyöstään Puolustusvoimissa ja Naantalin kaupungin varhaiskasvatusjohtajana työskentelevä sosionomi (YAMK) Kaisa Rantala siitä, miten YAMK-tutkinto on vaikuttanut hänen työuraansa.

Alumnit olivat yhtä mieltä siitä, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tuonut uusia ammatillisia mahdollisuuksia, syventänyt osaamista ja antanut luottamusta omaan asiantuntijuuteen.

Tiistaina 11.5.2021 pidetyn seminaaripäivän päätteeksi julkistettiin posteriäänestyksen voittajat . Kehittämisprojekteilla opiskelijat vastaavat työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin.