Myös aikuiset taistelevat heikon lukutaidon kanssa – nykyään ongelma nähdään ja siihen tarjotaan apua

Teksti: Veera Laaksonen
Kuva: Simo Nieminen

Hankkeessa on keskitytty siihen, miten heikon lukutaidon omaavia nuoria aikuisia voitaisiin tukea lukemiseen liittyvissä asioissa. Osana hanketta on luotu Lukulux-käsikirja , joka on projektipäällikkö Ritva Hyttisen mukaan tarkoitettu kaikille ihmisille ja tahoille, joita kiinnostaa lukutaito ja sen kehittäminen. 

Käsikirja tarjoaa käytännön ohjeita niille, jotka ovat aikeissa tarttua nuorten aikuisten lukemattomuuden haasteeseen. Esimerkiksi kirjastot voivat käsikirjaa apunaan käyttäen kohdata ja tukea nuoria aikuisia, joille lukeminen on haastavaa. Käsikirjaa voivat hyödyntää myös yksittäiset henkilöt.

Kohderyhmän tavoittaminen

Hyttinen kertoo tutkimuksen lähteneen ajatuksesta, jonka mukaan Suomessa ei ole tahoa, joka tukisi lukemisessa nuoria aikuisia. Yhtenä hankkeen tavoitteena olikin parantaa kirjastoammattilaisten lukuohjausvalmiuksia. 

Hankkeen alussa oli tarpeen ratkaista, missä ja miten voidaan tavoittaa heikon lukutaidon omaavia aikuisia, jotka eivät kuluta esimerkiksi kirjastopalveluita. 

– Käänsimme katseemme tahoihin, missä tiettävästi voi esiintyä esimerkiksi heikompaa suomen kielen osaamista ja joissa luetaan vähemmän. Tällaisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, valmennusluokat, TE-keskusten sekä pitkäaikaisen kuntoutustyön asiakkaat. Näissä paikoissa keskustelimme ja kyselimme lukemisesta ja siihen liittyvistä vaikeuksista.

Kohderyhmien kartoittamisen jälkeen alkoi varsinainen työ ihmisten lukemisen haasteiden parantamiseksi. 

– Kirjastot eivät tiedä, keitä nämä henkilöt ovat. Toisekseen ne, joilla on vaikeuksia lukemisessa eivät näe, että kirjastopalvelut olisi tarkoitettu heille. Meidän perusajatuksemme tässä hankkeessa on ollut kehittää kirjastopalveluita siihen suuntaan, että ne tarttuisivat heikon lukutaidon haasteeseen, Hyttinen selventää. 

Veera Kivijärvi ja Simo Nieminen ovat olleet tiiviisti mukana hankkeessa. Kivijärvi edusti Turun kaupunginkirjastoa, Nieminen puolestaan Jyväskylän yliopistoa.

Mielenkiintolähtöinen ajattelu työpajatoiminnassa

Itse tutkimustavoissa korostui Hyttisen mukaan mielenkiintolähtöinen ajattelu. Sen sijaan, että heikon lukutaidon omaaville aikuisille luotaisiin valmiit ohjeet kirjastopalveluiden käyttämisestä, haluttiin hankkeessa tutustua kohderyhmiin ja antaa näiden vaikuttaa itse palveluiden kehittämiseen ja sisältöön. 

Mielenkiintolähtöisessä mallissa tutkijat ja kirjastojen henkilökunta tutustuivat kohderyhmien kiinnostuksen kohteisiin ja sitä kautta pyrittiin löytämään kullekin asiakkaalle mielekästä lukemista. Ihmisten lukutaidon ja -innon kehittämisessä on Hyttisen mukaan tärkeää, että henkilökunta aidosti haluaa ymmärtää asiakkaidensa kiinnostuksenkohteista.

Erilaisten työpajojen avulla kartoitetaan, minkä vuoksi lukeminen on jäänyt vähäiseksi ja mistä asioista henkilö on kiinnostunut. Tällä tavoin yksilölle voidaan kohdentaa sellaista lukemista, mistä tälle on hyötyä. Yksilöiden kokemusten kautta voivat henkilökunta yhdessä kohderyhmien kanssa kehittää koko palvelua.

– Kirjastot ovat tässä suuressa roolissa. Niiden on tarjottava palveluita, joiden avulla asiakas voi saada kokemuksen siitä, miten hän voi itse hyötyä kirjaston tarjoamista mahdollisuuksista ja elämyksistä, Hyttinen tiivistää.  

Yhteiskunnallista ongelmanratkaisua  

Yhtenä hankkeen tuloksena huomattiin nuorten aikuisten keskuudessa esiintyvät lukihäiriöt. Hyttisen mukaan tavoitteena on juurruttaa korkeakoulumaailmaan lukiseula, jonka avulla voidaan tunnistaa korkeakouluopiskelijoiden lukihäiriöitä ja tarjota ongelmiin apua.

– Aikuisten heikkoon lukutaitoon pyritään vähitellen kiinnittämään huomiota, sillä heikko lukutaito liittyy myös kirjoittamiseen, matemaattisiin suorituksiin ja ongelmanratkaisukykyyn. Me Turun ammattikorkeakoulussa haluamme tutkia asiaa yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Hyttisen mukaan oli yllättävää, kuinka vähän hankkeesta kuulleet ihmiset tiesivät aikuisten heikosta lukutaidosta entuudestaan. Etenkin kirjaston ammattilaisten keskuudessa on havahduttu siihen, että on olemassa ihmisryhmä, jota kirjastopalvelut eivät tavoita.

– On ajateltu, että se on lähinnä lasten ja nuorten ongelma, mutta näin se ei suinkaan ole. Nämä ovat yhteiskunnallisiakin asioita, ja ammattikorkeakoulussa meitä kiinnostaa myös se, miten nämä asiat vaikuttavat vaikkapa työllistymiseen, Hyttinen summaa.

Lukemattomat mahdollisuudet -hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi hankkeen toteuttivat Jyväskylän yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Turun ja Seinäjoen kaupunginkirjastot.

Lue myös:

Turun AMK:n Minna Bäckroosille kirjastoalan stipendi – harjaantunutta lukutaitoa tarvitaan