Skaala-hanke vastaa tekniikan alan koulutustarpeisiin alan yrityksiä kuunnellen

Teksti: Veera Laaksonen

Viiden suomalaisen korkeakoulun yhteisessä Skaala – Skaalautuvilla koulutusmalleilla aitoa arvoa liiketoimintaan ja ammattilaisille -hankkeessa kartoitettiin pienten ja keskisuurten tekniikan alan yritysten tarvetta täydennyskoulutuksille. 

Hankkeessa tarkasteltiin kone-, metalli-, sähkö-, energia-, prosessi-, teknologia- ja ohjelmistoteollisuuden yritysten tarpeita. Haastatteluja kertyi lähes 90 yrityksestä eri puolilla Suomea. Yritykset kertoivat henkilöstönsä osaamisesta ja siitä, millaiselle osaamiselle ja koulutukselle yrityksillä olisi tarvetta. Yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi sitä, millaiset koulutustavat ja opintojen laajuus olisivat sopivia.

Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteistyökorkeakoulujen kanssa yhteensä 40 erilaista tekniikan alan täydennyskoulutusta vastaamaan yrityksen tarpeisiin.

Haastattelujen kautta saatiin selville, että tällä hetkellä koulutustarvetta on erityisesti liiketoiminnan, markkinoinnin sekä tekoälyn osaamisalueille. Muita esille nousseita osaamistarpeita olivat muun muassa tieto- ja viestintäteknologia, virtuaalitodellisuus, kielitaito ja robotiikka.

– Yritykset mainitsivat haastatteluissa myös useiden yksittäisten ohjelmien, ohjelmointikielien ja ohjelmistojen osaamistarpeita, kuten PLC, NET, Python 3, Linux, C, Java ja Front End -teknologiat. Haastatteluissa ilmeni hyvin spesifejä osaamistarpeita liittyen terveydenhuollon alan tuntemukseen ja erityisosaamiseen, täydentää lehtori Marika Säisä Turun ammattikorkeakoulusta.

Osaamistarpeisiin vastaavia koulutuksia

Hankkeen ja koulutuksien ensisijaista kohderyhmää olivat yritysten henkilöstö, jotka tutkintoon johtavan koulutuksen sijaan etsivät omaa osaamista täydentävää koulutusta. Näin kohdennetut koulutukset palvelevat niiden yritysten henkilöstöä, joiden osaamistarve kasvaa esimerkiksi kasvu- ja rakennemuutosten myötä. 

Lisäksi hankkeen koulutuksella vastattiin koulutettavien henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin, joita voivat olla esimerkiksi opintojen loppuvaiheen suorittaminen, tutkinnon täydentäminen tai erikoistumiskoulutus. 

Hankkeen koulutussuunnittelussa tuli pohtia, miten eri yritysten osaamistarpeita voitaisiin summata suuremmaksi kokonaisuudeksi niin, että se palvelisi mahdollisimman monia toimijoita. Lisäksi koulutusten suunnittelussa kartoitettiin jo markkinoilla tarjolla olevat koulutukset, jotta vältytään päällekkäiseltä tarjonnalta.

Hankkeessa pilotoitiin koulutuksia, joiden aiheet valikoituivat osaamistarpeiden perusteella. Koulutusmallina käytettiin teeman mukaan sekä lähi-, etä- että hybridiratkaisuja. Koulutukset olivat lyhyitä ja ne kestivät muutamasta tunnista muutamaan päivään. 

Yhteinen hyöty

Valtaosa hankkeen koulutusmateriaaleista koottiin korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarkoitetulle DigiCampus-alustalle. Osa pilottikoulutuksista toteutettiin useamman korkeakoulun yhteisopettajuusmallilla, jossa kouluttajat suunnittelivat sisältöä yhdessä ja toteuttivat siitä eri osia. 

Säisä kertoo Skaala-hankkeessa suunnitellusta koulutusverkoston toiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet.

– Koulutusverkosto pystyy tarjoamaan koulutuksia resurssitehokkaasti palvellen erilaisia yrityksiä ja niiden osaamistarpeita. Yritykset pystyvät helposti hyödyntämään koulutusverkostoa ja saamaan tukea osaamiskatveisiin. Yksittäiset henkilöt taas pystyvät ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan aina, kun sille tulee tarvetta. 

Säisän mukaan hankkeessa on jatkettu koulutuksia ja siitä on julkaistu käsikirja . Kevään aikana julkaistaan koulutusten tuloksia ja jatketaan verkostomallin kehittämistä. 

Hankkeen päätoteuttajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu ja muita toteuttajia olivat Turun ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu sekä LUT-yliopisto. Hanke kuuluu Terveysteknologian tutkimusryhmään.

Lue myös:
Skaala-hankkeen nettisivut