Alumni: Halu päästä pitkälle ajaa Susanna Jokioista eteenpäin
Susanna Jokioinen opiskeli Turun AMK:ssa konetekniikan insinööriksi aikuisiällä ja innostui robotiikasta. Tuotantoinsinöörin työ Salomaan Konepajassa on monipuolinen ja antaa mahdollisuuden hyödyntää osaamista laajasti.
Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen
Tuotantohallissa hurisee tasaisen varmasti. Susanna Jokioinen, 35, kulkee laitteiden välillä tottuneesti ja esittelee robottihitsausta, laseria ja automatisoitua kierteen valssausta.
– Meillä on juuri tehty investointeja ja uudistettu konekantaa. Tämä on kuuden kilowatin kuitulaser, jossa on automatisoitu lastaus ja purku, Jokioinen näyttää.
Salomaan Konepajan tuontantoinsinöörinä työskentelevä Jokioinen on silmin nähden innostunut työstään. Vuonna 2018 hän valmistui Turun AMK:sta konetekniikan insinööriksi ja työllistyi Salossa sijaitsevaan Salomaan Konepajaan suoraan koulunpenkiltä: ensin tekemään opinnäytetyötä ja kesätöihin, sitten vakituiseen työsuhteeseen.
Ensi alkuun hommat käynnistyivät haalariharjoittelulla tuotantopuolella, että Jokioinen saisi kunnon käsityksen prosesseista. Kun sitten tuotantoinsinöörin toimenkuvaa mietittiin, Jokioinen halusi, että hän pääsisi tekemään mahdollisimman paljon kaikenlaista.
– Koen todella palkitsevaksi nähdä työn eri vaiheet alusta loppuun. Välillä olen itse piirtämässä kappaletta ja sitten pääsen näkemään, miten se kulkee tuotannon läpi valmiiksi tuotteeksi, Jokioinen kuvailee.
Papalta kipinä koneisiin
Jokioisen työpaikka Salomaan Konepaja on metallialan sopimusvalmistaja, joka keskittyy teräskomponenttien ja teräsrakenteiden sarjavalmistukseen. Yritys valmistaa myös omia tuotteita, kuten voimalinjojen ja mastojen teräsosia.
Jokioisen työnkuvaan kuuluvat materiaaliostojen hoitaminen, koneiden etäohjelmointi ja laserin nestien tekeminen sekä erilaiset ongelmanratkaisutilanteet tuotannossa.
Kiinnostus tekniikkaan syttyi jo lapsuudessa. Jokioinen muistaa, kuinka hänen pappansa aina näytti hänelle, miten jokin kone toimii. Pappa kohteli häntä, pientä lasta, siten kuin hänkin todella ymmärtäisi laitteista jotain. Se oli tärkeää ja rohkaisi.
Insinöörin luonteelle sopivasti Jokioinen tykkää ratkoa ongelmia ja pähkäillä asioita. Opiskelupaikkaa valitessa hänelle oli selvää, että hän hakisi Turun AMK:hon lukemaan konetekniikkaa.
– Tein asiat kuitenkin hieman toisin päin kuin yleensä. Perustin ensin perheen ja lähdin opiskelemaan vasta aikuisena. Siinä kohtaa kaipasinkin jo vaihtelua lapsiperhearkeen ja halusin uudenlaisia haasteita.
Konetekniikka on hyvin miesvaltainen ala, ja Jokioisen lisäksi opiskelijakollegoista löytyi vain kourallinen naisia.
– Se oli minulle yllätys. En ollut jotenkin tullut ajatelleeksikaan, että siellä olisi niin vähän naisia. Siinä mielessä koen tärkeäksi, että edustan alalla naisnäkökulmaa.
Robotiikan monet mahdollisuudet
Turun AMK:ssa Jokioinen suuntautui automaatioon. Häntä kiehtoo robotiikka ja se, mitä kaikkea robotiikassa voidaan tehdä nyt − ja vielä tulevaisuudessa. Robotiikan avulla esimerkiksi automatisoidaan hitsausprosesseja ja särmäyskoneiden konepalvelua, ja Salomaan Konepajassa kierteen valssauskin on täysin automatisoitua.
Jokioinen kokee opintojensa olleen hyödyllisiä. Erityisen tärkeäksi hän nostaa AMK:n laboratoriotoiminnan, jossa pääsi esimerkiksi ohjelmoimaan robottia ja oppimaan siitä perusperiaatteet. Jokioisen mukaan laboratorioissa tehtiin tehtäviä, jotka tukevat työelämää.
Töissä hän törmääkin usein tilanteisiin, joissa huomaa, että juuri näitä asioita on tullut opiskeltua. Kun pohja ja perusteet ovat hallussa, päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista.
Halu mennä mahdollisimman pitkälle on johdattanut Jokioisen jatkamaan töiden ohella opintoja diplomi-insinööriksi. Hän opiskelee Lappeenrannan-Lahden teknillisessä LUT-yliopistossa, joka tekee yhteistyötä Turun AMK:n kanssa. Opinnot hoituvat pääasiassa etänä, mutta lähipäiviä on voinut suorittaa kätevästi myös Turun AMK:n Lemminkäisenkadun toimipisteessä.
– Haluan kehittyä jatkuvasti. Ehkä seuraava haaveeni olisi tutkia jotain atomitasolla, Jokioinen naurahtaa.
Lue myös:
Insinööristä diplomi-insinööriksi LUTissa
Tutustu koulutukseen:
Talk Tekniikka magazine 2021
Juttu on julkaistu myös vuoden 2021 Talk Tekniikka -lehdessä.