Robotit hoivatyöhön
Kehitys on siirtymässä informaatioyhteiskunnasta robotisaatioon. Tästä saatiin tuntumaa, kun Kunnonkodissa 15.4.2014 päästiin tutustumaan Paro- ja Nao-robotteihin sekä muihin hoiva-alalle kehitettyihin apuvälineisiin.
Yhteiskunta kehittyy aalloittain eteenpäin. Nyt ollaan menossa informaatioyhteiskunnasta robottiaikaan. Maailmalla on jo vauhdilla siirrytty robotisaatioon ja suomalaisten tulisi päästä tähän kehitykseen mukaan. Kunnonkodin infossa Kirsi Karlsson kertoi, että erilaisia robotteja hyödyntämällä voidaan tarjota vanheneville ihmisille mahdollisuus elää arvokasta elämää kotona.
Karlsson totesi, että hyvinvointialalla robotiikan kehittymismahdollisuudet olisivat Suomessakin suuret. Hän myönsi, että monia arveluttaa robottien tulo terveyden- ja hyvinvoinnin alueelle, koska pelätään, että robotit vievät ihmisiltä työpaikkoja.
- Näin saattaa joissakin tapauksissa ollakin, mutta toisaalta robotisaatio luo myös uusia työpaikkoja. Ja hoivatyössä robotit antavat mahdollisuuden ja enemmän aikaa inhimilliselle kanssakäymiselle ja hoidolle, totesi Karlsson.
- Myös raskaita töitä pystytään siirtämään roboteille, jolloin ihmisten fyysiset oireet vähenevät. Robottien käytöllä saadaan myös kustannussäästöjä.
Robotit mahdollisuus parempaan elämänlaatuun
Tuotepäällikkö Henri Tapani Innohoivasta esitteli yleisön hurmanneen Paron, hellittävän kuutin. Paro-robottia voidaan käyttää esimerkiksi muistisairaiden ja kehitysvammaisten hoitotyössä. Sitä käytetään ahdistuksen ja levottomuuden hoitoon ja se sopii myös ihmisille, joilla on kommunikointivaikeuksia.
- Sen käyttöä on verrattu eläinterapiaan. Hoitajan mukanaoloa suositellaan hoitotilanteessa. Paron käyttöön annamme koulutusta, kertoi Tapani.
Paro on Japanissa kehitetty, mutta maailmalla jo runsaasti käytetty apuväline hoivatyössä. Sitä on käytetty nimenomaan hoivatyötä täydentävänä ja on hoitohenkilökunnan mielestä hyvä apuväline.
Paro on Suomessa käytössä kymmenessä eri hoivapaikassa, mutta Varsinais-Suomessa niitä ei vielä ole käytössä.
Tapani esitteli myös hoiva-alan muita robottituotteita, mm. potilashoitoon robottikäsivarren Jaco ja käsivarsitukia.
Jyri Koskinen Robomaasta esitteli puolimetrisen Nao-humanoidirobotin. Naon tietokoneet ohjelmoidaan tarpeen mukaisesti tekemään halutut toiminnot. Nao saadaan puhumaan, laulamaan, noukkimaan tavaroita, kävelemään, vetämään jumppatuokioita, tanssimaan. Se tunnistaa kasvot, osaa vastata ja tehdä kysymyksiä. Nao on myös kielitaitoinen.
Koskinen totesi, että tällä hetkellä Nao on lähinnä tutkimuskäytössä, mutta mahdollisuudet koti- tai hoivakäyttöönkin lisääntyvät. Siitä voisi olla apua kuntoutuksessa, virkistyksessä ja valvonnassa.
- Jos ihminen esimerkiksi kaatuu hoivapaikassa, voi robotti ottaa hänestä kuvan ja lähettää kuvan eteenpäin hoitohenkilökunnalle, jolloin voidaan määritellä avuntarve, kertoi Koskinen esimerkkinä.
Avuntarvetta voi olla myös syömisessä. Tähän on kehitetty vastaukseksi Bestic, syömisapuväline. Bestic sopii henkilöille, joilla yläraajojen toiminta on rajoitteista.
Algol-Trehabin tuotepäällikkö Serja Hyytiäinen kuvasi Besticin hyvinä puolina sen, että ruokailija saa päättää itse ruokailun vauhdin ja sen, mitä suuhunsa seuraavaksi ottaa. Laitetta ohjattiin nappia painamalla ja toiminta ei vaadi suurta käsivoimaa.
Bestic on pieni kooltaan, helppo kuljettaa mukana. Tämän apuvälineen avulla ruokailija pystyy kommunikoimaan muiden ruokailijoiden kanssa normaaliin tapaan.
Robotteja voidaan käyttää kodeissa moniin avustaviin ja opastaviin tehtäviin, pääosin ikääntyneille tai vammaisille henkilöille. Niiden käyttöä voidaan laajentaa myös sairaaloihin tai palvelutaloihin.
