Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 26.5.2020

Opiskelijoiden kehittämisprojektit on suunniteltu käytäntöä ajatellen

Talk – näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -seminaari järjestettiin tänä keväänä webinaarina. 12.5. ääneen pääsi neljä valmistuvaa Master School -opiskelijaa, jotka esittelivät opintoihin kuuluvia kehittämistöitään. Webinaari oli suunnattu terveysalan opiskelijoille ja alueellisille työelämätoimijoille.

Webinaarin puheenjohtajana toimi opiskelija Eeva-Kaisa Kuusisto ja chat-keskustelun moderaattoreina opiskelijat Riikka Dahlman ja Karoliina Lappalainen. Muut valmistuvat opiskelijat olivat tehneet sähköisen posterin , joista yleisön oli mahdollista äänestää webinaarin jälkeen mielestään onnistuneinta.

Keynote-puheenvuorona kuultiin Turun kaupunginjohtaja Minna Arven esitys alueellisesta hyvinvoinnista. Hän nosti esiin eri toimijoiden välillä tehtävän yhteistyön tärkeyden.

− Hyvä esimerkki on Varissuon kaupunginosa. Moni mittari on näyttänyt siellä punaista jo pitkään, mutta asukkaiden mielestä se on hyvä paikka asua. Kokemus on paikallisten toimijoiden vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön ansiota, Arve kiitti ja sanoi, että samaa, lapsiperheisiin keskittyvää mallia ollaan soveltamassa muuallakin.

Viestintätaitoja esimiehille

Tyksin psykiatrian avohoidossa osastonhoitajana työskentelevä Mari Leino oli tehnyt kehittämisprojektinsa viestinnästä osana etäjohtamista. Työhön kuului esimiehille ja heidän alaisilleen tehty kysely, minkä lisäksi hän piti esimiehille työpajan.

− Moni mukana olleista esimiehistä poimi jo tästä keskustelusta ideoita oman työnsä kehittämiseen, Leino sanoo.

Viestinnän säännöllisyys, johdonmukaisuus ja oikea-aikaisuus nousivat tärkeiksi tekijöiksi etäjohtamisen onnistumisessa. Myös luottamus ja esimiehen tutuksi tuleminen koettiin tärkeiksi tilanteessa, jossa esimies ei työskentele pääsääntöisesti samassa tilassa alaisensa kanssa. 

Tutustu Leinon kehittämisprojektiin

Opetusmateriaalia NEWS-pisteytyksen käyttöön

Anne Heikola esitteli kehittämistyötään, joka käsittelee NEWS-pisteytyksen käyttöä peruselintoimintojen seurannan tukena akuuttisairaanhoidossa. Hän työskentelee Turun kaupunginsairaalassa, jonka akuuttiryhmän vuodeosastot olivat projektin kohderyhmänä.

Lopputuloksena syntyi hoitohenkilökunnan käyttöön tarkoitettu opetuskokonaisuus, jossa on oppimateriaalia PowerPoint-esityksen ja videotallenteen muodossa. Lisäksi pakettiin kuuluu pisteytyksen kirjaamisopas, luentoja ja tarpeen mukaan annettavaa vieriohjausta.

− Hoitajien kannattaa luottaa omaan ammattitaitoonsa potilaiden tilanteen tarkkailussa, mutta  pisteytysjärjestelmä on hyvä lisä, Heikola sanoo.

Tutustu Heikolan esitykseen

Turvatilamallin hiomista uutta sairaalaa ajatellen

Veera Vainila ja Mikko Korte olivat tehneet kehittämisprojektinsa Turvatilamallin kehittämisestä, kriteereistä ja käyttöönotosta työpaikallaan Tyksin psykiatrian toimialueella. Turvatiloja käytetään kiihtyneiden, aggressiivisten tai itsemurhavaarassa olevien potilaiden hoidossa.

Korten työn tavoitteena oli määrittää ja mallintaa toiminta- ja hoitomalleja, joilla pystytään turvallisesti hoitamaan vaikeasti oireilevia potilaita akuuttipsykiatrisessa hoitoympäristössä. Vainilan tavoitteena taas oli suunnitella turvatilamalli, joka sisältää periaatteet siihen, milloin ja kenen kanssa turvatilaa käytetään. Projektien on tarkoitus parantaa hoitotilanteiden vuorovaikutusta ja dokumentointia.

Projektit liittyvät Tyksin uuteen psykiatriseen sairaalaan, joka valmistuu vuonna 2024. Sairaala sisältää turvatiloja, joissa hoidetaan aggressiivisia, kiihtyneitä tai itsemurhavaarassa olevia potilaita. Tavoitteena on kouluttaa henkilökuntaa tilojen käyttöön jo ennen sairaalan valmistumista kahden pilottitilan avulla. Taustavaikuttajana on TurvaSiipi-hanke.

− Yhteisenä tavoitteena on vähentää psykiatrisia rajoitustoimenpiteitä ja toisaalta parantaa työ- ja potilasturvallisuutta, Vainila ja Korte kertovat.

Tutustu kehittämisprojektiin

Perehdytysmateriaalia näytteenottajille

Bioanalyytikko Jaana Nolvin kehittämisprojekti käsittelee näytteenoton osaamisen hallinnan kokonaisuutta Tykslabissa. Siinä tuotettiin näytteenoton perehdytysmateriaali, teoriakoelomake, ja lomake, jolla voidaan myöntää koulutuksen suorittaaneelle lupa itsenäiseen näytteenottotyöhön.

− Materiaalin avulla Tykslab voi huoletta perehdyttää muita kuin bioanalyytikkokoulutuksen tai laboratoriohoitajan koulutuksen saaneita terveydenhuollon ammattilaisia näytteenottoon ja varmistaa heidän ammattitaitonsa, Nolvi sanoo.

Tutustu Nolvin esitykseen.