Maastomittauksilla selvitetään rakennekalkin vaikutusta peltojen ravinnevalumiin
Paattistenjoen valuma-alueelle asennetuilla mittauskaivoilla seurataan rakennekalkin vaikutusta peltojen ravinnevalumiin. Seurantaa tehdään "Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona" -hankkeessa.
Teksti ja kuvat: Martti Komulainen
Paattistenjoen valuma-alueelle on asennettu 5 mittauskaivoa salaojavesien seuraamiseksi sekä kaksi pintavaluntakeräintä. Myöhemmin syksyllä levitetään rakennekalkki. Turun kaupungin alueella olevien peltoalueiden seuranta on Turun AMK:n vastuulla. Tämän lisäksi levityskokeita tehdään Paimiossa ja Eurajoella.
Seurannoissa selvitetään rakennekalkin vaikutuksia maaperän rakenteeseen ja ravinteiden (fosfori ja typpi) huuhtoutumiseen vertailemalla tilannetta ennen ja jälkeen kalkkikäsittelyn sekä eri tavoin käsiteltyjen peltolohkojen välillä.
Lupaavia tuloksia Ruotsissa
Peloille levitettävästä rakennekalkista on saatu lupaavia tuloksia Ruotsissa. Rakennekalkituksessa savipitoinen pelto käsitellään reaktiivista kalkkia (CaO tai Ca(OH)2) sisältävällä kalkitusaineella. Kalkki muodostaa saviaineksen kanssa mururakenteen, joka parantaa veden läpäisyä ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
Tutkimustulosten ja viljelijöiltä saatujen kokemusten perusteella julkaistaan vuoden 2021 lopulla käytännönläheinen opas rakennekalkituksen toteutukseen.
Yhteistyöhanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jossa tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin uusilla innovatiivisilla keinoilla.
Lisätiedot ajankohtaisesta
