Turun AMK Ruisrockaa jälleen
Turun ammattikorkeakoulu on tänäkin vuonna ainoana korkeakouluna tiiviissä yhteistyössä paikallisen Ruisrock-musiikkifestivaalin kanssa. Opiskelijat ovat monin eri tavoin mukana festivaaleilla.
Teksti: Pirjetta Koivisto
Kuvat: Kirsi-Maria Castrén-Harju
Turun AMK:lla on oma festariständi ja opiskelijat osallistuvat ainakin screen-kuvauksiin, alueen somistukseen ja siihen, miten resurssit voitaisiin hyödyntää paremmin ja säästää rahaa.
– Työskentelystä Ruisrockissa saa paljon irti, koska tarjonta on niin laaja. Ruisrock on hyvin monialainen. Siihen liittyy rakentamista, logistiikkaa, matkailua ja ravintolatoimintaa. Myös ympäristöpuolta ja resurssien hyödyntämistä mietitään paljon, kuvailee Ruisrockin vastaava tuottaja Annakaisa Anttila.
Ruisrock on hyvä esimerkki siitä, mitä ison tapahtuman järjestäminen vaatii.
– Kun joku osa-alue ei toimi, niin se vaikuttaa heti kaikkiin muihin, sanoo Turun ammattikorkeakoulun aluekehityspäällikkö Katri Salonen.
Opinnäytetyö Ruisrockista
– Opiskelijat ovat tehneet meille opinnäytetöitä moniin eri osa-alueisiin liittyen. Aikaisempina vuosina on tehty muun muassa kävijätutkimus kansainvälisistä kävijöistä, tutkimuksia ruokapuolen, leirintäalueen ja jätehuollon kehittämisestä, palvelukonseptoinnista, sekä behind the scenes -dokumentti.
Anttila kertoo, että Ruisrock ottaa avoimin mielin vastaan opiskelijoiden ideoita yhteistyöstä festivaaleihin liittyen. Hän toivoo, että opiskelija olisi miettinyt opinnäytteen näkökulman mahdollisimman valmiiksi ennen yhteydenottoa.
– Ruisrockin kohderyhmänä on erityisesti nuori ja uusi yleisö. Leirintäalueen kiinnostus on kasvanut ja viime vuonna se myytiin loppuun. Tänä vuonna haluaisimme löytää erityisesti kansainvälisiä kävijöitä ja leirintäalueen kehittämistä tutkivia opiskelijoita, Anttila paljastaa.
Ruisrockin aikaan Turku täyttyy festivaalikansasta.
– Kiinnostava opinnäytetyöaihe olisi myös se, mikä on Ruisrockin taloudellinen vaikutus Turulle. Se sopisi hyvin vaikkapa tradenomiopiskelijalle, Salonen lisää.
Täydellinen oppimiskokemus
Turun AMK:n elokuvaopiskelijat osallistuvat Ruisrockin screen-kuvaukseen neljännen kerran.
– Screen-kuvaus on ollut opiskelijoiden keskuudessa kovin haluttu ja suosittu pesti. On hienoa, että opiskelijat ovat niin innokkaita opiskelemaan keskellä kesää. Hakijoita on joka vuosi niin paljon, että joudutaan karsimaan, kuvailee Turun AMK:n AV-tukihenkilö Rami Kallio.
Screen-kuvaus toteutetaan yhteistyössä RGB:n kanssa. Kallion mukaan Ruisrockin oppimiskokemus on täydellinen.
– Opiskelijat pääsevät työskentelemään ammatti-ihmisten kanssa rennossa ympäristössä.
He pääsevät tekemään sellaista monikameratuotantoa, mihin meillä ei muuten olisi resursseja. Screen-kuvaus on hyvä simulaatio suoran lähetyksen kuvaamisesta, Kallio kertoo.
Kallion mukaan yhteistyö on poikinut opiskelijoille myös suoraa jatkoa alan töiden parissa.
– Olemme päässeet mukaan myös Turussa kuvattavan The Voice of Finlandin tuotantoihin. Opiskelijoita on työllistynyt myös RGB:lle ja välillisesti muihin tuotantoihin, Kallio iloitsee.
Perinteiset ajattelumallit uusiksi
– Resurssitehokkuus on kustannussäästöjä ja uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia luonnonvaroja säästäen, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö Henna Knuutila.
Turun AMK on mukana Sitran rahoittamassa resurssitehokkuus-hankkeessa, joka pyrkii muun muassa lisäämään massatapahtumien resurssitehokkuutta, eli sitä miten asiat tehdään paremmin ja säästetään rahaa.
– Eri alojen opiskelijat tutustuvat yrityksien toimintaan ja ehdottavat yritykselle ideoita, miten ne voisivat hyödyntää olemassa olevia resurssejaan järkevämmin. Mukana on opiskelijoita aina ympäristöteknologiasta kauneudenhoitoalaan, Knuutila tarkentaa.
Hanke tarjoaa yhteistyötä Ruisrockissa mukana oleville pk-yrityksille.
– Konkreettisesti mietimme, miten jätteet saadaan kiertoon ja voitaisiinko niistä tehdä uusia tuotteita? Voidaanko käyttää uusiutuvaa energiaa tai säästää energiaa? Voitaisiinko jotain jättää tekemättä tai korvata? Voisiko jotain kimppakäyttää, jakaa tai liisata muiden yritysten kanssa?, Knuutila luettelee.
Knuutilan mukaan pyritään kehittämään uusia palvelumalleja, joista tulisi yrityksille säästöjä.
– Jotkin asiat on aina tehty samalla tavalla. Me pyrimme miettimään miten totuttuja toimintatapoja pystyttäisiin muuttamaan. Uusi tekniikka myös mahdollistaa sen, että paperinpalanen voikin olla vaikka mobiilisovellus, Knuutila lisää.
