Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 20.3.2014

Terveysteknologian seuraavat kymmenen vuotta

Turussa terveysteknologiaa on kehitetty jo pitkään. Pitkästä historiasta kertoo osaltaan sekin, miten terveyden, hyvinvoinnin ja teknologian rajapintaan sijoittuva Monitori-tilaisuus juhlii nyt 10-vuotista taivaltaan.

Kymmenen vuoden kuluessa moni asia on muuttunut, mutta ainakin Monitori-seminaarin puheenvuoroissa on yksi asia, joka on pysynyt mukana läpi vuosien: kansalainen.

Seminaarin avanneen kansanedustaja Lauri Heikkilän jälkeen ensimmäisenä estradin vallannut Riku Jylhänkangas JulkICT-toiminnon strategisesta ohjaus -yksiköstä, Valtiovarainministeriöstä, puhui kuulijoille kansallisesta palveluarkkitehtuurista ja sen rakentamisesta.

– Kun puhutaan palveluarkkitehtuurista, puhutaan kansallisesta palveluväylästä, jonka tarkoituksena on luoda standardoidut tavat esim. terveystietojen välittämiseen eri organisaatioiden välillä, toteaa Jylhänkangas.

Kansalaiskeskeisyys osana terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämistä

Professori Pirkko Nykänen Tampereen yliopistosta muistutti, miten Suomessa jo nyt teknologia on vahvasti mukana terveydenhuollon käytänteissä. Lähes kaikki potilastiedot ovat sähköisessä muodossa, suuri osa resepteistä on e-reseptejä, kuvantaminen sähköistetty yms.

Nykänen johdatteli kuulijat miettimään, mitä tarkoitetaan kansalaiskeskeisyydellä osana terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulevaisuuden kehittämistä. Ubiikki terveydenhuolto tarkoittaisi sitä, miten kansalaiset jatkossa yhä konkreettisemmin ovat mukana huolehtimassa omasta terveydestään ja sen seuraamisen kehittämisestä.

–  Jo nyt monet keräävät tietoa fyysisestä kunnostaan esim. sykemittarien yms. välityksellä. Tulevaisuudessa tämä kansalaisen oma terveysmaailma ja toisaalta terveydenhuolto-organisaatioiden systeemi ovat toivottavasti yksi yhteinen kokonaisuus, joista rakentuu uudenlainen tietomaailma, Nykänen toteaa.

– Terveydenhuollon ammattilaisesta saattaakin jatkossa tulla ”valmentaja” joka ohjaa ihmistä tämän yhteisesti kerätyn tietomaailman avulla, maalailee Nykänen.

Monitori 2014 –seminaarissa kuultiin edellisten lisäksi puheenvuorot myös toimitusjohtaja Jyrki Niinistöltä (Evondos Oy), tiedottaja Sanni Häkkiseltä (Turun Seudun Nivelyhdistys ry), yliopettaja Mika Luimulalta (Turun ammattikorkeakoulu) sekä Kari Haavistolta (sosiaali- ja terveyspalveluosasto (STM)).

Terveysteknologian kehittymiseltä odotetaan paljon

Terveysteknologiaan on ladattu paljon odotuksia. Toisaalta terveysteknologian tuotekehitys vaatii pitkäjänteisyyttä. Kärsivällisyyttä kysytään niin kehittäjiltä kuin rahoittajilta.

– Monitori on paikka erilaisten toimijoiden vuoropuhelulle. Akateemisten yhteisöjen lisäksi seminaarissa kuullaan aina toimialan teknologiayritysten, terveyspalvelujen tarjoajien ja erilaisten yhdistysten puheenvuoroja. Näin oli myös tänä vuonna, kertoo pt. tuntiopettaja Reetta Raitoharju Turun ammattikorkeakoulusta.

Monitori 2014 -seminaarin järjestelyissä yhteistyötä ovat viime vuosina tehneet Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulun Liiketalous, ICT ja Bioalat sekä Turku Science Park Oy.