Kipinöitä turvallisuusosaamisen edistämiseen

– Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat nousseet entistä enemmän esille varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa, siksi turvallisuuskoulutusta on suunnattu näille aloille, kertovat lehtorit Reijo Aunio ja Outi Konsell Turun ammattikorkeakoulusta.

Ratkaisukeskeinen toimintatapa turvallisuusosaamisen edistäjänä kouluyhteisössä -koulutus koostui koulutuspäivistä sekä kehittämistyöstä. Koulutuspäivät toteutettiin keväällä 2017. Keskeisinä teemoina olivat ratkaisukeskeisyys haastavissa vuorovaikutustilanteissa sekä uhka- ja väkivaltatilanteet kouluyhteisössä.

Osallistujat laativat kehittämistyönä toimintasuunnitelman turvallisuusosaamisen edistämiseksi omaan työyksikköönsä. Koulutus huipentui 15.9.2017 toteutettuun avoimeen päätösseminaariin, jossa työt esiteltiin.

Henkilöstö saatiin mukaan kehittämiseen

Päätösseminaarissa kuultiin mielenkiintoisia töitä, joilla turvallisuutta ja turvallisuusosaamista on konkreettisesti lähdetty tutkimaan ja kehittämään osallistujien työyksiköissä.

Koulutuksessa saadun ohjauksen ja vertaistuen lisäksi kehittämisprosesseihin on saatu upeasti tukea yksiköiden rehtoreilta ja esimiehiltä. Lisäksi koko henkilökuntaa on osallistettu mukaan miettimään yhdessä kehittämiskohteita kyselyin, keskustelufoorumein ja tapaamisin. Prosesseissa on ollut mukana myös esim. koulupsykologi, kuraattori, työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutettu.

Kehittämistyöt käsittelivät mm. ulkoisten uhkien ennakointia ja hallintaa varhaiskasvatuksessa, aggressiivisen henkilön kohtaamista sekä haastavien tilanteiden jälkipurkua. Töiden tuloksena syntyi yksikkökohtaisia ohjeita ja uusia toimintamalleja/käytäntöjä sekä koulutuspaketti taitojen harjoitteluun.

Turvallisuusosaamista tulee ylläpitää

Koulutuksen käyneet toivat esiin kehittämistyössään, että uhkatilanteita varten ei voi antaa yhtä selkeää ohjetta, sillä ne vaihtelevat tapauksittain. Uhkatilanteita esiintyy muun muassa lasten tai heidän vanhempiensa taholta, sairaan lapsen oireena tai sairauskohtauksena tai ympäristöuhkana esimerkiksi tulipalotilanteessa.

– Turvallisuusosaamisen tärkeimmät asiat ovat jatkuva keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja taitojen ylläpitäminen, opiskelijat totesivat. 

- Omaa reagointia todellisessa tilanteessa ei voi etukäteen tietää ja reaktio voi tulla täytenä yllätyksenä henkilölle itselleen. Työyhteisön yhteisillä käytännöillä, jatkuvalla turvallisuusosaamisen ylläpitämisellä ja taitojen harjoittelulla lähtökohdat mahdollisiin tilanteisiin ovat kuitenkin paremmat.

Yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia edistävä toiminta nousi töissä toistuvasti esiin. Työhyvinvointi on turvallisuusasioiden eteenpäin viemisessä tärkeää.

–Tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää, ettei aikuinen provosoidu. Provosoitumiseen vaikuttavat työhyvinvointi ja jaksaminen – väsynyt ja pahoinvoiva ihminen provosoituu helpommin. Vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä.

- Turvallisuus alkaa itsestä, omilla asenteilla ja omalla suhtautumisella voi vaikuttaa. Kunnioittavalla kohtaamisella pystyy ennaltaehkäisemään tilanteiden eskaloitumista, Konsell tiivistää.

Turvallisuusasioiden tulee olla arjessa toimivia

Turvallisuusosaamiseen liittyy ymmärrys erilaisesta käyttäytymisestä ja oman toiminnan merkityksestä. Henkilöstöllä pitäisi olla valmiudet ja konkreettisia keinoja toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa sekä uhka- ja väkivaltatilanteissa.

– Henkilökunta tulee saada innostumaan turvallisuusasioista. Harjoituksia tulee olla toistuvasti. Ne pitää ilmoittaa etukäteen ja niihin tulisi myös valmistautua. Turvallisuusasioiden tulee olla arjessa toimivia.

Koulutuksesta saatiin eväitä toiminnan kehittämiseen ja uutta intoa viedä asiaa eteenpäin.

Koulutus- ja kehittämisprosessin aikana osallistujien yksiköissä on mm. mietitty tarkemmin kohtaamisia, hiottu käytäntöjä, tehty muutoksia tilajärjestelyissä sekä järjestetty turvallisuuskoulutusta. Tästä on hyvä jatkaa.

Lue lisää koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/ajankohtaista/1369/opetushenkilostolle-keinoja-haastaviin-ja-uhkaaviin-tilanteisiin/