Energian varastointi keskeistä aurinkoenergian laajamittaiselle hyödyntämiselle

Teksti ja kuvat: Martti Komulainen

– Ammattikorkeakouluilla on käytännönläheisinä toimijoina merkittävä rooli aurinkoenergian edistämisessä, totesi Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta toukokuun alussa Turussa järjestetyssä "Kohti megawattiluokkaa – aurinkosähkön murros Suomessa" -seminaarissa.
 
Seminaarissa luodattiin aurinkoenergia tulevaisuuden näkymiä. Uuden toimialan tuleminen kestää Lovion mukaan tyypillisesti 10 vuotta. Oikeaan liiketoimintaan päästäneen aurinkoenergiassa 2020-luvulla, ennusti Lovio.
 
Aurinkoenergia-alalla on vilkasta kehitystoimintaa. Sitä osoittaa uusien toimijoiden tuleminen. Samalla pienet liittoutuvat. 

Perinteisten, kiteiseen piihin perustuvien aurinkopaneelien rintamalla uusinta ovat kaksipuoleiset (bifacial) paneelit. Pystyyn asennettuna niillä on mielenkiintoisia sovelluksia esim. meluaitoina. Käyttösovelluksia ovat myös erilaiset katokset.
 
Myös erilaiset rakennuksiin integroitavat paneelit (Building Integrated Photovoltaic) avaavat mielenkiintoisia näkymiä.
 
Ratkaisevaa aurinkoenergian voimakkaammassa tulemisessa on energian varastointi. Sähköisessä liikkumisessakin on tunnistettu aurinkoenergian saatavuuden ja käytön "miss-match": Sähköauton lataamiselle tyypillinen aika on ilta, jolloin taas aurinkoenergiaa ei ole saatavilla. Aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta sähköautot kannattaisikin ladata päivällä työpaikalla.

Seminaarin järjesti Turun AMK:n Solarleap-hanke, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Lounaisrannikon kaupungit. Hankkeen tavoitteena on poistaa aurinkoenergian hyödyntämisen esteitä Varsinais-Suomessa järjestämällä koulutusta, toteuttamalla pilotteja sekä pyrkimällä kehittämään lupa- ja rakentamisohjeistusta.
 
Päättymäisillään olevan Solarleap-hankkeen jälkeen ryhdytään selvittämään miten julkisessa liikenteessä voitaisiin hyödyntää uusiutuvaa energiaa, mm. aurinkoenergiaa. SeBNet-hanke kehittää ratkaisuja sähköisen joukkoliikenteen ja uusiutuvan sähköenergian tuotannon integraatioon sekä älykkään latausverkoston toteuttamiseen.
 
– Sähköbussiverkoston ongelma on latauspisteiden hetkelliset kuormituspiikit, joiden tasaamiseen tarvittaisiin tehokkaita akkuratkaisuja. Akustolla varustettuun latausasemaan voidaan liittää myös muita sähköisen liikenteen kuormia, kuten yhteiskäyttöautoja ja sähköpolkupyöriä. Näin latausasemista muodostuisi sähköisen liikkumisen hubeja, visioi projektipäällikkö Samuli Ranta.
 
Hankkeen tuloksena luodaan kunnille lisää ennustettavuutta ja työkaluja suunnitella sähköisen joukkoliikenteen tulevia kilpailutuksia ja kehittämistä, sekä lisätä uusituvan energiantuotannon integraatiota.