Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 7.2.2017

Radio Tutkan kuuntelijat pääsevät sormeilemaan jännityskuunnelmaa

Teatteriopiskelija Petri Tuominen haaveili kuunnelmafanina pitkään kyseisen lajityypin tekemisestä. Vihdoin tarjoutui tilaisuus sekä alusta toteuttaa unelma, kun Turun AMK:n kampusradio Tutka kaipasi lukuvuoden alkaessa vaihtelua ohjelmistoonsa. Ensimmäinen neljästä kuunnelmasta on nyt kuunneltavissa.

Teksti: Sanna Kilpinen

Kuva: Jutta Lahtinen

Kuunnelma toteutetaan yhdessä kuuntelijoiden kanssa. He saavat ehdottaa omia juonenkäänteitä, ja ohjaaja-käsikirjoittaja Tuominen kehittelee juonta niiden mukaan.

Ääniteos on satiirinen jännityskuunnelma, joka sijoittuu Maahanmuuttovirastoon. Virastossa alkaa tapahtua kummia asioita, ja maahanmuuttovirkailija Pirjo lähtee selvittämään tapahtumien vyyhtiä.

– Maahanmuuttovirastosta keskustellaan aiheena paljon mediassa ja se herättää tunteita. Se vaikutti sellaiselta, joka kiehtoo kohdeyleisöämme, meitä tekijöinä sekä tarjoaa pohjaa juonen rakentamiselle, kiteyttää Tuominen.

Kuuntelijat laittavat sormensa peliin käsikirjoittajan pään menoksi

Kuunnelmassa ääni on ainoa informaatio. Sen perusteella kuulijan tulisi muodostaa päähänsä kuva tapahtumista. Tuomisen haasteena on tehdä mahdollisimman äänellinen juttu, jotta kuulijalla on tarpeeksi paljon materiaa hahmottamisen tueksi.

Kuuntelijoilla on ensimmäisen jakson jälkeen viikko aikaa reagoida ja heitellä omia ideoita seuraavaan osaan.

– Parissa päivässä minun on kirjoitettava seuraava jakso ehdotusten perusteella. Siinä pitäisi toteuttaa yleisön ideoita mahdollisimman paljon ja yllättävästi. Lisäksi tulisi vastata edellisen jakson asettamiin odotuksiin sekä saada kaikki järkevään ajalliseen pakettiin. Jokaisessa jaksossa huomioitavia asioita on enemmän ja enemmän, mietiskelee Tuominen.

– Yleisön vuorovaikutus tässä kuunnelmassa tuo aika paljon kiinnostavaa kierrepalloa tekemiseen, summaa äänisuunnittelusta vastaava Valtteri Alanen.

Lopputulos lepää äänisuunnittelijan käsissä

Teatteriopiskelija Valtteri Alanen vastaa teoksen äänimaailmasta. Äänet pyritään saamaan mukaan mahdollisimman autenttisesti. Esimerkiksi ulkokohtauksissa ohi ajavat autot saadaan luonnollisesti äänimaailmaan mukaan. Se helpottaa leikkausprosessia.

Teatteriprojektien äänisuunnitelmissa Alasella on ollut yksi vastuualue ja muut ovat hoitaneet oman osuutensa. Kuunnelmassa vastuuta kasautuu enemmän.

– Jos vertaa kuunnelmaa teatteriin, niin minä tavallaan teen myös lavastuksen ja puvustuksen sekä kaiken muun äänen kautta. Periaatteessa olen vastuussa koko lopputuloksesta ja se on jännittävää, Alanen havainnollistaa.

Kehonkäytön puute vaikeuttaa roolisuoritusta

Ensimmäisessä jaksossa on mukana kymmenkunta näyttelijää. Näyttelijälle kuunnelma on matalamman kynnyksen projekti, sillä fyysisesti ei tarvitse näyttää miltään. Pääroolin esittävän Anna-Maria Vänskän mukaan pelkkä äänenkäyttö lisää kuitenkin vaikeusastetta.

– Pitäisi olla mahdollisimman paikallaan, että tuoli ei heilu tai nitise äänittäessä. On haaste olla esimerkiksi vihainen tekemättä keholla mitään. Vaikka tekisi mitä tahansa ja katselisi vastanäyttelijöitä, vaikeinta on, meneekö viesti äänellisesti läpi, pohtii Vänskä.

Miksi sitten kaikkien kannattaa kääntää Tutkan taajuuksille?

– Kuunnelma on loistava väline, sillä siinä voidaan hetkessä siirtyä maankamaralta johonkin universumin perukoille ilman sen suurempia resursseja. Kuunnelma mahdollistaa kaikenlaisen tapahtuvaksi, innostaa Tuominen.