Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 18.4.2016

Onko organisaatiosi resilientti?

Turun ammattikorkeakoulun, Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n Turun alueverkoston ja Humap Oy:n kanssa yhteistyössä 14.04. järjestetyssä teema-aamussa keskusteltiin resilienssistä yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla.

Teksti: Sinikka Leino

Tilaisuus käynnistyi pohdinnalla, mikä on suomenkielinen vastine sanalle resilienssi. Tällaisia  tarjoiltiin: joustava ja ketterä, kimmoisa, sitkeä ja sinnikäs, henkistä vahvuutta, taipuisuutta, rohkeutta ja uskallusta muutoksen hyödyntämiseen. 

Sopeutuja sietää stressiä parhaiten

Nykyajan työelämässä mikään muu ei ole varmaa kuin jatkuva muutos ja vuorenvarmasti jatkuva epävarmuus. Resilienssillä pyritään kuvamaan yhteisön ja jokaisen yksilön kykyä sopeutua ennakoimattomiin muutoksiin. Miten voisimme jopa oppia hyötymään häiriöistä ja poikkeamista eli yllätyksistä. Resilienssin kyky ei ole annettu ominaisuus, se kehittyy oppimisen myötä, kohtuullisia haasteita kohtaamalla. Koska resilientti ihminen sietää paremmin stressiä ja epävarmuutta sekä säilyttää toimintatarmon muutosten keskellä, ominaisuuden kehittämisestä on hyötyä paitsi yksilön hyvinvoinnin myös organisaation tuottavuuden ja muutoksista aiheutuvien kustannusten minimoinnin kannata.

Keskustelun kuluessa vahvistui vaikutelma siitä, että organisaation resilienssi syntyy yksilöiden toiminnasta. Työyhteisön muutosjoustavuus edellyttää, että kaikilla on kyvykkyys lähteä yhteiseen suuntaan. Siksi muutosjoustavuus edellyttää yhteistyön ja vuorovaikutuksen taitoja. Kun olemme vilpittömän kiinnostuneita toisistamme ennakko-oletuksia tekemättä, luomme tilaa muutokselle. Keskustelussa todettiin, että organisaatioiden perinteiset suunnitelmallisuuden ja kontrollin keinot eivät oikein riitä, koska yllätysten hyödyllisyys paljastuu vain kokeillen.

Työyhteisö joustavaksi yhdessä

Miten resilienssiä sitten vahvistetaan? Tarvitsemme uskoa onnistumiseen. Tarvitsemme hallinnan kokemusta, joka ei perustu ennakoitavuuteen vaan siihen, että me osaamme, uskallamme ja pärjäämme. Käytännön keinoja ovat arvostuksen ja empatian osoittaminen. Ihminen pystyy ihmeisiin, kun hän saa tukea, häneen uskotaan ja häntä haastetaan lämmöllä. Saimme työkaluja yksilön, tiimin ja organisaation resilienssin kehittämiseen.

Työyhteisöä hyödyttävän pysyvän resilienssin eli muutosjoustavuuden luomiseen tarvitaankin niin toisten osaamisen ja ominaisuuksien tunnistamista kuin yhteisiä tilaisuuksia onnistumisten ja onnistumisiin johtavien taitojen jakamiseen. Siten osaamisen käytölle avautuu uusia mahdollisuuksia ja työyhteisön resilienssi paranee. 

Työyhteisön resilienssiä voit kehittää työyhteisötaitoja kehittämällä:
Työyhteisötaidoilla tulosta