Elina Kontion tutkimusryhmä kehittää arkea helpottavia innovaatioitaa

Terveysteknologian tutkimusryhmä tarjoaa muun muassa test bed -toimintaa terveysteknologian laboratoriossa. Tutkimusryhmän vetäjä kiinnostui terveysteknologiasta yliopiston maisterivaiheessa.

Elina Kontio vetää terveysteknologian tutkimusryhmää.

Teksti ja kuva: Siiri Welling 

Jos Elina Kontion lapsuuden koulussa oli juoksukisat, oli varmaa, että Kontio halusi voittaa.  

– Silloin mentiin vaikka veren maku suussa. Niin kova kilpailuvietti minulla oli, muistelee Kontio.

Kontio eli lapsuutensa ja nuoruutensa eteläisen Salon Perniössä. Hänen lapsuusmaisemiaan oli Germundsvidjan kylä Strömman ja Skoilan kylien välissä. Pienessä kylässä monet lapset ja nuoret löysivät tekemisen riemun nimenomaan urheilusta. Kontio kiinnostui lapsena erityisesti yleisurheilusta, ja hänen lajinaan olivat pikajuoksu ja pituushyppy.  

– Menestyin hyvin yleisurheilussa. Olin silloin jopa kolmen piirin mestari. Urheilu-ura tosin keskeytyi lukio-opintojen aikana loukattuani selkäni, kertoo Kontio.  

Lupaavasti alkaneen urheilu-uran päättyminen loukkaantumiseen oli Kontiolle kova pala. Toisaalta se antoi Kontiolle mahdollisuuden ajatella tulevaisuutta ja sitä, mitä hän haluaisi tehdä aikuisena. Kontiolla oli aina ollut halu auttaa muita, ja lisäksi häntä kiinnosti lääketiede. Siksi hän päätyi opiskelemaan sairaanhoitajaksi silloisessa Salon terveydenhuolto-oppilaitoksessa. 

– Valmistumisen jälkeen tein useamman vuoden töitä sairaanhoitajana Tyksissä sisätautiklinikalla kiertävänä varahenkilönä. Kotiosastona minulla oli sisätautien teho-osasto, mutta työskentelin paljon myös sydänvalvonnassa ja hematologian osastolla. Olen hyvin kiitollinen kokemuksesta ja siitä, mitä kaikkea se opetti. Sain nähdä ja kokea paljon. 

Sairaanhoitajasta terveysteknologian tohtoriksi 

Varhaisten työvuosien aikana Kontiolle kuitenkin entisestään vahvistui ajatus, että hän haluaisi saavuttaa vielä yliopistotasoisen tutkinnon. Siksi hän aloitti opinnot avoimen yliopiston puolella ja luki hoitotieteen approon ja kasvatustieteen cumuun asti. Osan opinnoista hän suoritti esikoisen vauvavuoden aikana. Aherrus kannatti, sillä ovet maisterivaiheen opintoihin avautuivat Turun yliopiston hoitotieteiden laitoksella.  

– Jo maisterivaiheen opinnoissa yhdistelin tietojärjestelmäpuolta terveystietoon. Teknologiassa minua on aina kiinnostanut se, että sen avulla voidaan parantaa ihmisten hoitoa ja helpotetaan ammattilaisten työtä. En pidä teknologiasta teknologian vuoksi, mutta onhan se hieno asia, jos vaikka liikuntakyvyttömän ihmisen elämänlaatu paranee eksoskeletonin avulla, sanoo Kontio.  

Kontio on keskittynyt työssään enemmän softwarepuolelle. Hänen väitöstutkimuksensa vuonna 2013 esitteli mallin sydänpotilaiden reaaliaikaisen hoitoprosessin päätöksenteon kehittämiseen. Kontion mukaan hoitoympäristöstä ja potilaasta kerätyllä datalla voidaan saada valtavan paljon sellaista tietoa, joka auttaa vaikkapa hoidon suunnittelussa. Tällaista dataa voivat yksinkertaisuudessaan olla biosensoreista, eli esimerkiksi verensokerimittareista, kerätty data yhdistettynä koko potilaan hoitokertomuksen historiadataan. Tekoälyn yhdistäessä dataa voidaan vaikuttaa ihmisen saamaan hoitoon.  

Uskoisin, että kymmenen vuoden päästä voimme tekoälyn avulla ennakoida paremmin vaikkapa sairastumista.

Teknologian kehitys on näkynyt huimasti terveydenhoitopuolella. Vielä 2000-luvun alussa perustietoja ei ollut mahdollista kerätä sähköisesti, toisin kuin nykyään. Laiteintegraatiot olivat kehitteillä, minkä vuoksi esimerkiksi tiedot tippalaitteista ja verenpaineesta piti vielä syöttää tietojärjestelmään käsin. Tekoälykehitys ja tietojärjestelmät voivatkin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi terveydenhuoltoon.  

– Uskoisin, että kymmenen vuoden päästä voimme tekoälyn avulla ennakoida paremmin vaikkapa sairastumista. Lisäksi uskoisin, että meillä on enemmän käytössä elämää helpottavia laitteita ja että asioita olisi enemmän automatisoitu, miettii Kontio.  

Kontio tutkiikin tällä hetkellä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia vetämässään Terveysteknologian tutkimusryhmässä Turun ammattikorkeakoulussa. Tutkimusryhmässä kehitetään esimerkiksi synteettistä dataa, sillä aito, potilaista kerätty terveysdata ei ole avoimesti saatavilla. Synteettisellä datalla voidaan tehdä tuotekehitystä yritysten tarpeisiin. Onnistumisia on saatu esimerkiksi PRIVASA-hankkeessa.  Tekoälyn lisäksi Kontiota kiinnostaa urheiluteknologia. Tutkimusryhmä on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Eerikkilän urheiluopiston kanssa, ja kehityskohteena on tällä hetkellä Eerikkilän MyeWay-järjestelmää . Toisaalta tutkimusryhmässä pyritään kehittämään myös tavallisia ihmisiä hyödyttäviä innovaatioita.  

– Sport Techissä hyödynnetään kaikkia tietotaitomenetelmiä kuten muuallakin terveysteknologiassa, mutta lähtökohtana on miettiä ratkaisuja tavallisen ihmisen liikuntaa ajatellen. Miten ihminen saa pidettyä itsensä hyvässä kunnossa ja sitä kautta mahdollisesti ennaltaehkäistyä tiettyjä sairauksia ja oireyhtymiä? Miten voidaan vahvistaa liikuntaelämystä?  

Kontion tutkimusryhmä tekee paljon yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Terveyden ja hyvinvoinnin sektorin kanssa. Monialainen tutkimus hyödyttää niin yritys- kuin korkeakoulumaailmaakin. Erityisesti opiskelijat saavat paljon kokemusta tutkimusryhmätyöskentelystä.  

– Olen aina halunnut sekä kehittää, kehittyä että myös auttaa muita. En opeta enää, mutta saan silti työssäni nähdä läheltä opiskelijoiden työskentelyä, ja siten mahdollisuuden auttaa heitä kehittymään oman alansa asiantuntijoiksi, sanoo Kontio.  

Tutustu tutkimusryhmään