Alumni: Spontaani Mikko Hietala on MBakeryn monitoimimies

Turun AMK:n alumni Mikko Hietala perusti leipomoyrityksensä MBakeryn kahdessa päivässä. Hietala kiittelee vieläkin vanhoja opettajiaan Turun AMK:sta, sillä opit ovat päässeet käyttöön yrittäjäuralla. Nopealiikkeinen tapa hoitaa bisnestä ja tehdä päätöksiä on tuonut Hietalan elämään niin kunniaa, gloriaa kuin kivikoitakin.

Kuin kaksi Mikkoa! Mikko Hietala ja pahvihahmo-Mikko päivystävät MBakeryn leipomossa joka päivä.

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Kakkujen pinnat kiiltävät kuin peilit. Ei tarvita kuin muutama marja ja vaniljavaahtotöräytys, ja kakku toisensa perään on koristeltu valmiiksi somaksi rivistöksi.

Vieressä täydet pellit pursuilevat jos jotakin sorttia: pellava-kauraleipää, pyöreitä ruisjyväsiä, merisuolaleipää, focacciaa ja MBakeryn suosituinta, juureen leivottua maalais-levainleipää. Suoraan uunista tietenkin.

Vaikka kakut ja leivät vaihtavat nopeasti osoitetta uuteen kotiin, yksi on ja pysyy tässä leipomossa: yrittäjä Mikko Hietala. Hän on töissä joka päivä, maanantaista sunnuntaihin.

− Kun muut lähtevät jo kotiin, minä olen täällä silloinkin, Hietala toteaa.

Hietala johtaa yritystään spontaanilla otteella. Vuonna 2012 hän perusti MBakeryn kahdessa päivässä. Äkkinäiseen yrittäjyyteen johti Hietalan irtisanominen leipomokonditoria Aschanilta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanomispäivänä Aschanin yrittäjä-omistaja ehdotti, että Hietala itse ryhtyisi yrittäjäksi.

Vauhdikasta päätöstä avitti valmiina ollut y-tunnus, jonka Hietala vain muutti toimivaksi. Kun irtisanominen tapahtui keskiviikkona, jo perjantaina Hietala tarjosi MBakeryn nimissä olevia kakkuja ilman toimittajaa jääneille asiakkaille.

− Olin tuotantopäällikkönä luonut uusia tuotteita ja asiakaspiiriä Aschanille. Yrittäjäksi vaihtaessani ostin itselleni reseptiikan ja tuotantovälineet ja jatkoin Aschanin vanhoissa leipomotiloissa, Hietala kertoo.

Se oli hyvä pohja aloittaa. Nyt turkulaisyritys on ollut menestyneesti pystyssä jo vuosia.

Viinerilinjalta haku uusiin opintoihin

Spontaanius on aina näkynyt Hietalan tavassa tehdä suuria valintoja elämässä. Pohjakoulutukseltaan Hietala on leipuri-kondiittori. Ennen uraansa yrittäjänä Hietala halusi kouluttautua lisää. Ajatus siitä heräsi kerran töissä Vaasan & Vaasan pullalinjalla, kun Hietala oli 21-vuotias.

− Täytimme pitkäviineriä. Kaverilla oli vaniljakreemiä ja minulla hillopussi. Meillä oli järjetön määrä peltejä tehtävänä ja jossain tuhannen pellin kohdalla aloin puntaroida, vedänkö näitä hilloviivoja lopun ikääni.

Tauon aikana, siltä istumalta, Hietala haki opiskelemaan.

− En suunnittele asioita liikaa, tai ollenkaan. Aina pääsee taaksepäin, jos tuleekin virhearvio, ja voi mennä toiseen suuntaan.

En suunnittele asioita liikaa, tai ollenkaan. Aina pääsee taaksepäin, jos tuleekin virhearvio.

Turku ei ollut kuusankoskelaiselle Hietalalle entuudestaan tuttu, mutta hän törmäsi aina ensimmäisenä Google-hauissa Turun AMK:n bio- ja elintarviketekniikan koulutukseen, joka nykyisin tunnetaan nimellä bio- ja kemiantekniikka. Hietala näki sen luonnollisena jatkumona aiemmalle koulutukselleen.

Toisaalta häntä kiinnostivat myös opinnot maanpuolustuskorkeakoulussa ja merikoulussa ajatuksenaan ura armeijassa tai merikapteenina. Hän haki niihinkin ja pääsi kaikkiin.

Hietala valitsi Turun AMK:n.

− En ottanut sen enempää selvää opinnoista ja vain pölähdin paikalle orientoiviin. Siksi olikin suuri järkytys, kuinka laajat insinööriopinnot ovatkaan. Olin ajatellut tulevani opiskelemaan elintarvikeasioita, mutta sen sijaan opiskelinkin kolmena vuotena matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Sitten viimeisenä vuotena keskityttiin niihin asioihin, joita olin ajatellut opiskelevani, Hietala nauraa.

Hietala sanookin, ettei olisi selvinnyt opinnoista ilman opiskelukollegoita. Olutbaarissa on ratkaistu monet matematiikan laskut kimpassa.

Opintojen anti näkyy työelämässä

Vaikka opintojen sisältö oli alkuun Hietalalle shokeeraava yllätys, hän kokee koulutuksestaan olleen valtavasti hyötyä ja on opintiestään kiitollinen. Hietala pitää yhä edelleen kaikkia AMK-materiaaleja pahvilaatikossa säilössä ja tarkastaa tarpeen tullen laboratoriokirjoista ja slaideista tarvitsemansa tiedot.

− Lämpötekniikkaoppi oli pelätty kurssi, sillä reputtaneiden määrä oli suuri. Siellä suoritettiin laskuja, jotka vaativat paljon kaavoja. Kurssi oli kuitenkin niin hyödyllinen, että kiitin opettajaa jälkikäteen. Minulla on kurssin prujut edelleen toimiston pöydällä.

Niitä tarvittiin esimerkiksi, kun Hietala mitoitti leipomoon uutta pakastinta. Piti miettiä lämpötaakkaa ja minkälaiset elementit tarvitaan.

− Kun asian osaa itse, ei tarvitse käyttää suunnittelupalveluja. Kyllä ilmeet ovat usein yllättyneitä, kun leipuri alkaa selittää, kuinka paljon tehoja pakastimelle tarvitaan, Hietala kertoo.

Hyötyä on ollut myös mikrobiologiselta puolelta. Hietala pystyy esimerkiksi miettimään, kuinka ehkäistä saaristolaisleivän homehtumista, kun hän tietää, missä home kasvaa ja mitä asioita voi korjata.

Pakkausmateriaaleissa on osattava ottaa huomioon hengittävyys. Munkkituotteet ja juurileivät tarvitsevat hengittävän kalvon, ja ammattikorkeakoulun oppien avulla Hietala osaa ilmoittaa tavarantoimittajalle, mitä tarvitsee.

Ilmeet ovat usein yllättyneitä, kun leipuri alkaa selittää, kuinka paljon tehoja pakastimelle tarvitaan.

− Ihan jo taito käyttää Exceliä on ollut tarpeen, sillä tässä talossa tehdään kaikki Excelillä.

Hietala kuvailee opiskelun olleen hänen elämänsä parhaita aikoja. Hän kokee, että opiskelijakollegat olivat motivoituneita ja opettajilta sai paljon.

− Kunnioitan heitä kaikkia. Jälkikäteen olen miettinyt, että opettajat antoivat kaikkensa. Pidän opettajiin vieläkin yhteyttä ja jotkut käyvät asiakkaina leipomossa, hän virnistää.

Hietala oli myös aktiivisesti mukana ELBA-opiskelijayhdistyksessä. Valmistuminen bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi koitti vuonna 2010.

Entiset opiskelukaverit työkavereiksi

MBakeryn kahvila- ja leipomoyhtiöt työllistävät noin 50 ihmistä. Hietala on palkannut töihin myös entisiä opiskelukavereitaan Turun AMK:sta.

− Minulle on tärkeää, että yrityskulttuuri on tasa-arvoinen. Tässä talossa myös minä pesen vessoja ja korjaan koneita, kuten muutkin. Hommia tehdään samalla linjalla yhdessä. Meillä onkin äärettömän hyvä työilmapiiri, Hietala kuvailee.

Yrittäjyyteen on mahtunut niin kunniaa, gloriaa kuin kivikoitakin. Vuonna 2015 MBakery nimitettiin Suomen parhaaksi leipomoksi Nelosen tv-ohjelmassa. Siitä alkoi rumba, josta seurasi sekä kasvavaa liiketoimintaa että tunnettuutta, mutta myös haasteita henkilökunnan riittävyyden ja toimintakapasiteetin suhteen. Henkilökunta uupui työmäärän alla. Hietalan oma terveyskin sai osumaa.

Liikevaihto kasvoi hetkessä yli 400 prosenttia ja Hietala joutui ratkaisemaan siihen liittyviä kysymyksiä nopeasti ja vähäisellä yrittäjäkokemuksella. Samaan aikaan hän kuuli puheita, kuinka ”Hietala on saanut kaiken niin helpolla”. Ne satuttivat ja tuntuivat vääriltä.

Jos on pinnalla ja menestyy, elämässä on silti muutakin taustalla kuin vain gloria.

Terveydelliset huolet kasaantuivat. Hietala sai syöpädiagnoosin, meni suoraan sytostaattihoidoista tekemään kakkuja ja kävi välillä oksentamassa.

− Ei ollut aikaa sairastaakaan. Jos on pinnalla ja menestyy, elämässä on silti muutakin taustalla kuin vain gloria, Hietala muistuttaa.

Nyt vaikeimmat ajat ovat takana päin, mutta silti yrittäjyys on opettanut. Hietala kannustaa yrittäjyyteen, jos on unelma, johon uskoo täysillä, eikä epäröi, että mokaisi.

− Pitää uskoa omaan asiaansa 100-prosenttisesti, pitää päänsä ja myydä vaikka käärmeennahkalaukkuja vegaaneille tai jääpaloja grönlantilaisille, jos on niin päättänyt, hän ohjeistaa.

Koronaepidemian aiheuttamat haasteet MBakery selätti hidastamalla tahtia ja keskittymällä tarkemmin tiettyihin tuotteisiin. Leipomo- ja leipäpuoli on kantanut taloudellisesti.

− Tulevaisuus näyttää hyvältä. Olemme saaneet oikeat ihmiset oikeaan paikkaan ja tästä on hyvä jatkaa, Hietala tiivistää.

Artikkeli on julkaistu alun perin 1.9.2020 talk.turkuamk.fi-sivustolla.