Voivatko painopeitto, purukumi tai tuoksuöljy auttaa keskittymään, helpottaa ahdistusta tai lievittää stressiä? Aistimodulaatio tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan hyvinvoinnin tukemiseen. Turun ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä aistimodulaation ainoa kouluttaja Suomessa.
Toimintaterapiaopiskelijat Iina Heikkinen (vas.), Jeslia Alasaari ja Hilla Heino sekä lehtori Irina Katajisto-Korhonen kertovat, että Turun ammattikorkeakoulun Kunnonkodin aistinurkkauksesta löytyy mm. värisevä sänky, erilaisia valoja, painopehmoeläimiä, painotyynyjä, tasapainolaattoja ja tuoksupurkkeja.
Julkaistu:
Muokattu:
Teksti ja kuva: Minna Salakari
Aistimodulaatio on menetelmä, jossa aisteja käytetään tietoisesti olotilan säätelyyn ja hyvinvoinnin parantamiseen. Menetelmä saattaa kuulostaa vieraalta, mutta todellisuudessa aistimodulaatiota tehdään huomaamatta arjessa.
– Kun aamulla haluamme virkistyä, juomme kylmää vettä tai pesemme kasvomme kylmällä vedellä. Illalla taas saatetaan rauhoittua painopeiton alla tai nauttia laventelin tuoksusta. Nämä ovat arkisia esimerkkejä siitä, miten eri aisteja voidaan aktivoida, herätellä tai rauhoitella, Turun ammattikorkeakoulun lehtori Irina Katajisto-Korhonen kertoo.
Aistimodulaatio on lääkkeetön hoito- ja kuntoutusmuoto
Aistimodulaatio tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan hyvinvoinnin tukemiseen. Kansainvälisesti menetelmää käytetään laajasti muun muassa psykiatrisissa sairaaloissa sekä vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisyksiköissä. Sitä hyödynnetään lääkkeettömänä hoito- ja kuntoutusmuotona.
Katajisto-Korhosen mukaan aistimodulaation vaikutukset ulottuvat laajalle: sen on todettu auttavan ahdistuneisuuteen ja vähentävän pakon käytön tarvetta. Lisäksi menetelmä voi auttaa kivun hallinnassa sekä kehon fysiologisten tilojen, kuten lämpötilan tai vireystilan, säätelyssä.
– Myös opiskelijoiden tenttijännitystä on onnistuttu lievittämään aistimodulaation avulla, mikä tekee menetelmästä soveltuvan myös opetuskontekstiin, Katajisto-Korhonen iloitsee.
Aistit heräävät eloon aistihuoneissa
Aistihuoneet ovat yksi konkreettinen tapa toteuttaa aistimodulaatiota. Näissä tiloissa aktivoidaan eri aisteja monipuolisesti. Huoneita käytetään muun muassa psykososiaalisessa kuntoutuksessa sekä kouluissa, joissa ne tukevat oppilaiden keskittymistä ja vireystilan säätelyä.
Aistihuoneissa hyödynnetään erilaisia elementtejä, kuten keinutuoleja, väriseviä kalusteita, vesiputouksia ja valoprojektoreita. Turun ammattikorkeakoulun Kunnonkotiin on rakennettu aistihuoneen tavoin toimiva aistinurkkaus. Kunnonkoti on vierailukeskus, jossa voi tutustua esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuihin.
– Siellä on värisevä sänky, kuulokkeet, erilaisia valoja, painopehmoeläimiä, painotyynyjä ja -peittoja, tasapainolaattoja, aistipolkuratoja, luontokuvia, jumppapalloja ja tuoksupurkkeja. Lisäksi nurkkauksesta löytyy muun muassa chilikarkkeja ja purkkaa. Tärkeää on, että tällaisessa tilassa voidaan vaikuttaa kaikkiin aisteihin, ei pelkästään näköön ja kuuloon, Katajisto-Korhonen kertoo.
Hänen mukaansa erityisen kiinnostavaa on se, miten aistimodulaation vaikutukset siirtyvät arkeemme. Menetelmän siirtäminen arkielämään vaatii hieman mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä.
– Aistilaukut tai -penaalit, jotka sisältävät rauhoittavia esineitä, kuten purukumia, käpyjä, luonnon tuoksuja ja pieniä esineitä, voivat toimia yksinkertaisina ja omaan arkeen siirrettävinä ratkaisuina, Katajisto-Korhonen vinkkaa.
Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa aistimodulaation asiantuntijoita
Katajisto-Korhonen kertoo, että Turun ammattikorkeakoulu on aistimodulaation ainoa kouluttaja tällä hetkellä. Koulutuksia voidaan järjestää täydennys- ja tilauskoulutuksena. Niissä käsitellään muun muassa aistijärjestelmää ja sen häiriöitä sekä mielenterveysongelmien vaikutusta tiedonkäsittelyyn.
– Olemme kouluttaneet kansallisesti sote-alan ammattilaisia aistimodulaation käyttöön. Koulutuksessa käymme läpi tutkimustietoa aistimodulaation hyödyntämistä käytännön työssä. Oppijoille tulee usein yllätyksenä, että ihmisellä on enemmän kuin viisi aistia.
Osallistujien kokemukset koulutuksesta ovat olleet myönteisiä, ja koulutusten koettiin antaneen tietoa ja konkreettisia työkaluja aistimodulaation hyödyntämiseen omassa työssä.
– He pääsevät oppimaan ainutkertaiseen työskentely-ympäristöön. Potilas- ja asiakastyössä on ensisijaisen tärkeää, että menetelmä on helppokäyttöinen ja helposti toteutettavissa arkisissa työympäristöissä, Katajisto-Korhonen kertoo.
Tutustu palveluihimme ja koulutukseen
Lue seuraavaksi
-
Alumni
”Kun pääsin kiinni opintoihin, jäin koukkuun” – YAMK-koulutus lisäsi bioanalytiikan kehittämisosaamista
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää kliinistä erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Riikka Sjöroos koki tärkeänä kehittää itseään ja laajentaa jo ennestään vankkaa ammattitaitoaan. ”Oli aika uudelle ennen eläkeikää. Nyt olen saanut tuoretta…
-
Uutinen
Väestön ikääntyminen haastaa hoitotyön – koulutuksen vastattava työelämän haasteisiin
Sairaanhoitajien osaamista ikääntyvien hoitotyössä on tarve kehittää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa projektissa varmistetaan sairaanhoitajien täydennyskoulutus. Julkaistu: Muokattu: Teksti: Aleksi Rajamäki Väestön vanheneminen asettaa merkittäviä haasteita…
-
Uutinen
Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille pilotoidaan uutta koulutusmallia Loimaalla
Turun ammattikorkeakoulu ja Loimaan evankelinen kansanopisto yhdistävät osaamisensa ESR-rahoituksella toteutettavassa Maakunta työllistää -hankkeessa. Uudenlaisessa koulutuspilotissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat valmistuvat tradenomeiksi ja sosionomeiksi jopa kahdessa vuodessa. Julkaistu: Muokattu: Suurin…