Sigyn Sinfonietta vie matkalle uuteen maailmaan
Sigyn Sinfoniettan konsertti on musiikinopiskelijoiden vuosittaisen orkesteriperiodin huipennus. Turun AMK:n Taideakatemian ja Turun Konservatorion musiikinopiskelijoista koottu Sigyn Sinfonietta konsertoi Sigyn salissa sunnuntaina 27.4. klo 18.
Teksti ja kuvat: Johanna Laatu
Opiskelijoille konsertti on tilaisuus kokea mitä mahdollinen tulevaisuus sinfoniaorkesterissa todellisuudessa pitää sisällään.
- Saamme käytännön kokemusta siitä, miten viidenkymmenen hengen kollektiivi saadaan ammattilaisen johdolla soimaan täydellisesti yhteen. Isoille kokoonpanoille on sävelletty todella paljon todella hienoa musiikkia, johon harvemmin pääsee tutustumaan, klarinetisti Lauri Haapanen kertoo.
Yhteistoimintaorkesteri on toiminut jo usean vuoden ajan ja tällä kertaa mukana soittaa myös musiikkiopistolaisia. Yhteistyö eri oppilaitoksien opiskelijoiden kanssa on ollut rikastuttava lisä opiskeluun.
- Käytännössä eroja ei juurikaan ole, kummankin oppilaitoksen taso on erittäin hyvä. Suuressa teoksessa on paljon harjoiteltavaa, joten varmasti jokaisella on oma ongelmakohtansa. Mutta sen tietää itse, mitä kohtaa pitää harjoitella enemmän, sellisti Anni Manninen toteaa.
Mannisella onkin pitkä kokemus Sigyn Sinfoniettasta neljän vuoden opiskelun ajalta. Ammattiorkestereidenkin käyttämä harjoittelukäytäntö on siis tullut tutuksi.
- Jokainen harjoittelee itsenäisesti omaa stemmaansa. Tämän jälkeen tietyn stemman soittajat, esimerkiksi sellistit harjoittelevat yhdessä ja viikkoa ennen konserttia alkavat päivittäiset orkesteriharjoitukset, jossa kaikki hiotaan yhteen, Manninen kertoo.
Orkesterinjohtajana toimii tällä kertaa perulaissyntyinen David Claudio, joka on opiskellut orkesterijohtoa Perun kansalliskonservatoriossa ja valmistunut Sibelius-Akatemian orkesterijohdon ohjelmasta.
- Pyrimme käyttämään kokeneita kapellimestareita, koska kapellimestarin rooli on erittäin tärkeä. Kapellimestarin täytyy osata myös opettaa, sillä myös harjoitteluaika on opiskelijoille opiskelua, orkesterivastaavana toimiva Harri Sippel kertoo
Ilman jännitystä ei voi onnistua
Musiikkipedagogiikan opiskelijat käyttävät hyväkseen kaikki mahdollisuudet esiintyä. Mahdollisesta esiintymispelostakin voi oppia irti.
- Esiintymisjännitystä on aina, se on tavallaan sellaista energisoitumista. Jos on liian rauhallinen olo, voi esiintyminen mennä ihan pieleen. Toisaalta jos käy aivan ylikierroksilla, voi tilanne olla hankala ihan fyysisesti. Hengitys ei toimi, vartalo jännittyy ja kaikki se kuuluu myös soitossa. Pitää olla sopiva määrä adrenaliinia, joka antaa voimaa ja auttaa keskittymään. Tärkeintä on löytää balanssi, Manninen toteaa.
Alttoviulunsoiton lehtorin Harri Sippelin mukaan oma valmistautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun tietää tehneensä kaikkensa, ei voi oikeastaan epäonnistua.
- Taideakatemian opiskelijoiden esiintyminen ei ole koskaan kaatunut esiintymisjännitykseen, mutta siitä ylitsepääseminen on voinut olla pitkä prosessi.
Opettaja voikin omalla kokemuksellaan auttaa. Rentoutumista käydään läpi soittotunneilla, mutta siihen on panostettu myös omilla kursseilla.
- Ehkä koulutuksessa voisi olla enemmän tätä puolta, vaikka teatterialan ihmisen vetämänä. Viime vuonna oli Luovan musiikin kurssi, joka sisälsi esiintymistä ilman soitinta. Mutta lisääkin voisi olla, vaikka harrastusluontoisena, toista vuottaan opiskeleva Lauri Haapanen pohtii.
Esiintymistä harjoitellaan esiintymällä
Musiikkipedagogeiksi valmistuville Taideakatemian opiskelijoille orkesterityöskentelystä on monella tapaa hyötyä.
Alan työllistymisnäkymät ovat hyvät, ja koulutus antaa monipuolisen pätevyyden. Esimerkiksi Turun Filharmonisessa orkesterissa soittaa useita Taideakatemian alumneja.
Esiintymisiä järjestetään opiskelun alusta saakka. Jokainen opettaja järjestää opiskelijamatineoita, joissa yleisönä ovat toiset opiskelijat tai omat tuttavat.
Opiskelujen aikana harjoitellaan myös käytännön opettamista. Opiskelijalla on oma harjoitusoppilaansa, jota hän opettaa koko lukuvuoden. Välillä on valvontatunti, jossa käydään opettajan johdolla läpi opetusta. Yhteensä pedagogisia opintoja on 60 opintopisteen edestä.
- AMK:n yleisiä opintoja, kielten opiskelua, teoriaa ja yrittäjyyttä on paljon, mutta kyllä edelleenkin pääasia on musiikki. Tämä on siis ihanneammatti sellaiselle, jolla on sisäinen pakko soittaa, Sippel nauraa.
Anni Manninen: Dvořákin yhdeksäs sinfonia sanoina
Dvořákin yhdeksäs sinfonia on ennen kaikkea kuvaus seikkailusta, matkasta uuteen maailmaan. Kuulijan on mielessään helppo kuvitella sinfonialle tarina, koska sinfonian eri osat erottuvat toisistaan helposti. Mikäli sinfonia olisi elokuva, sen genre olisi ehdottomasti action ja draama.
Alussa musiikki laskeutuu ikään kuin usvana, joka luo ensimmäiselle osalle hyvin odottavan tunnelman.
Tämän jälkeen alkaa tapahtua, seikkailu alkaa.
Toisessa osassa kuulija on viety jonkin kauniin ja koskettavan asian äärelle. Tarina kertoo joko haikeasta menneisyyden muistelusta tai varovaisista tulevaisuuden toiveista. Tämä on myös loistava osa kokea nykyhetki.
Olen tässä, enkä voi muuta, kuuntelen ja annan kaiken muun elämässäni vain olla.
Kolmannessa osassa nautitaan tanssista, eikä mistä tahansa tanssista vaan riemukkaasta ja villistä liikkeestä. Tästä eteenpäin draama jatkuu sankarillisilla teemoilla kohti koko seikkailun lopetusta.
Mutta miten seikkailu loppuu? Onko uusi maailma värikäs ja rikas vai liian raju paikka kodin luomiseen? Tämä selviää vain kuuntelemalla.
En ollenkaan ihmettele miksi tämä sinfonia on niin suosittu. Dvořákin musiikki saa kuulijansa sekä liikuttumaan että nousemaan suosta ja jatkamaan eteenpäin.
