Master-tutkinto terveysteknologian tutkimusryhmästä avasi ovet alan töihin
Minna Joutsikoski suoritti Master- eli ylemmän AMK-tutkinnon ensimmäisenä terveysteknologian tutkimusryhmästä Turun AMK:ssa. Master-opiskelijat tuovat tutkimusryhmiin uusia näkemyksiä ja tiedonjanoa ja samalla he pääsevät osallisiksi tutkimusryhmän toimintaan.
Teksti: Mari Loikkanen
Minna Joutsikoskella riittää syytä iloon, sillä hän valmistui kesällä YAMK-insinööriksi terveysteknologian tutkimusryhmästä.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen osana tutkimusryhmää on vielä melko uutta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijasta tulee valitsemansa tutkimusryhmän jäsen ja sitä kautta hän pääsee osallistumaan tutkimusryhmän eri hankkeisiin ja työtehtäviin. Opiskelija tekee myös lopputyönsä tutkimusryhmälle.
Joutsikoski on ensimmäinen terveysteknologian tutkimusryhmästä valmistunut YAMK-insinööri . Lisää on pian luvassa, sillä seuraavaksi tutkimusryhmästä valmistuu Tero Vahanne.
Terveysteknologian tutkimusryhmän vetäjä ja yliopettaja Elina Kontio kertoo, että Master-opiskelijat tuovat mukanaan tiedonjanoa ja uusia näkemyksiä.
− Terveysteknologian tutkimusryhmässä opiskelijat pääsevät osaksi toimintaamme ja tuotekehitysympäristöön, jossa on uudet laitteet ja hyvät puitteet. Lisäksi he pääsevät hyödyntämään tutkimusryhmän laajoja verkostoja, hän kuvailee.
Master-opiskelijoiden työskentely tutkimusryhmässä on Kontion kokemuksen mukaan win-win-tilanne puolin ja toisin. On rikkaus, kun tutkimusryhmässä työskentelee väkeä erilaisilla työtaustoilla.
Tutkimusryhmässä työskentelevistä Master-opiskelijoista muodostuu vertaisryhmä, joka sparraa toisiaan. Kontio kuitenkin muistuttaa, että opiskelumuoto vaatii opiskelijoilta paljon itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta.
Laatukäsikirja lopputyönä
Minna Joutsikoski laati lopputyökseen terveysteknologian tutkimuslaboratorio Health Tech Labille laatukäsikirjan pohjan. Kuluvana syksynä Master-tutkintoon valmistuva Tero Vahanne puolestaan täydensi Joutsikosken työtä tekemällä konkreettisia sisältöjä tietoturvan ja tietosuojan osalta, jotka ovat Health Tech Labin toiminnan kulmakiviä.
Pitkän uran bioteknologia-alalla tehnyt Joutsikoski päätyi opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa huomattuaan, että työnhaussa arvostetaan konkreettisia meriittejä. Alan tutkinto pitää siis olla taskussa.
− Nykypäivän työnhaussa ei riitä, että olen työelämässä suorittanut tuotannon ja laadunhallinnan tehtäviä, joten lähdin hakemaan kanavaa, josta voisin saada sopivan koulutuksen. Lopulta Turun AMK:n opinto-ohjaaja vinkkasi minulle mahdollisuudesta tehdä tutkinto työskennellen tutkimusryhmässä, Joutsikoski kertoo.
Alun perin Joutsikoski on opiskellut Åbo Akademissa solubiologiksi. Hän on urallaan ehtinyt asua 11 vuotta Yhdysvalloissa ja 1,5 vuotta Ruotsissa, kunnes muutti takaisin Suomeen. Monipuoliset työnkuvat analyysilaboratoriossa, referenssimateriaalien myyjänä ja genomiikan alueen myyntipäällikkönä vaihtuivat lopulta työttömyyteen, kun Joutsikosken viimeisin työnantaja siirsi toimintansa pois Suomesta.
− Uutta suuntaa etsiessäni halusin pysyä terveysteknologian alalla ja keskittyä tuotannon ja laadunhallinnan eri asioihin. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen Turun AMK:ssa on ollut minulle uuden oppimisen paikka, sillä täällä oppimiseen on erilainen lähestymistapa kuin mitä ehkä perinteisesti ajatellaan. Opiskelu on ollut hyvin käytäntöön sidottua, itsenäistä tekemistä ja kirjallista, kypsän tekstin tuottamista, Joutsikoski kuvailee.
Valmistumisensa aikoihin Joutsikoski tuli valituksi ainoana Turusta Health Tech Academy -rekrykoulutusohjelmaan, jonka kautta hän on päässyt töihin alan yritykseen.
− Ylempi AMK-tutkinto mahdollisti työn löytymisen tältä alalta, Joutsikoski iloitsee.
Master-tutkinto pitkäaikaisena haaveena
Tero Vahanne on Turun AMK:n kasvatti. Hän valmistui tietoliikenneinsinööriksi vuonna 2005 suuntautuen mediatekniikkaan. Valmistuttuaan hän työllistyi heti IT-alan firmaan potilastietojärjestelmän ylläpitotehtäviin.
− Tuolloin pääsin tutustumaan help desk -toimintaan ja auttamaan sairaanhoitajia päivittäisessä työssään, hän kertoo.
Vahanne ehti suunnitella jo pitkään suorittavansa ylemmän AMK-tutkinnon. Hektinen elämä ei kuitenkaan mahdollistanut jatko-opiskelua ennen kuin vuonna 2017, jolloin hän koki, että nyt on oikea aika opiskella lisää.
− Vastuun lisääntyessä työtehtävissä halusin kouluttaa itseäni, että ymmärtäisin asioita entistä syvemmin, Vahanne kertoo.
Hän aloitti Turun AMK:ssa pidetyllä kyberturvallisuuteen liittyvällä täydennyskoulutuksella, joka voidaan sisällyttää ylempään AMK-tutkintoon.
− Juuri kun pääsin opiskelemaan, olinkin jo pari päivää myöhemmin työhaastattelussa Turun AMK:n Health Tech Labin projekti-insinööriksi.
Vahanne ajatteli, että mikäpä olisi hienompaa kuin työskennellä samassa paikassa, missä opiskelee. Hän sai paikan ja on pystynyt yhdistämään Health Tech Labissa sekä työn että opiskelun. Vahanteen Master-tutkinto on räätälöity joustavasti kyberturvallisuuden ja terveysteknologian yhdistelmäksi. Vahanne on nyt aivan loppusuoralla opinnoissaan ja valmistuu kuluvan syksyn aikana.
− Varsinaiset työtehtävät ja Master-tutkintoon liittyvä opiskelu ovat sulautuneet toisiinsa hyvin kiinteästi, Vahanne kuvailee.
Health Tech Lab haluaa toimia yhteistyökumppanina yrityksille, jotka kehittävät terveydenhuoltoratkaisuja. Jotta yrityksille voidaan tarjota laadukasta apua, toiminnalle on haluttu määrittää tietty laatutaso. Näin saadaan standardien mukaiset prosessit ja suunniteltu riskienhallinta. Tähän tarpeeseen nivoutui myös Vahanteen lopputyö tietoturvan ja tietosuojan osalta.
Vahanteen katse on jo kohti uusia haasteita. Koska hänen työhönsä kuuluu myös tietojärjestelmien suunnittelun opettamista, hän on päättänyt hankkia opettajan pätevyyden. Parhaillaan hän opiskelee opettajan pedagogisia opintoja työnsä ohella.
Lue artikkeli Kun terveys ja teknologia kohtaavat